Jatkoa seuraa pari viikkoa sitten aloittamaani postaukseen. Sain taloyhtiöltä ilmoituksen, jossa vahvistettiin asunnon myynti ulkopuoliselle ostajalle. Hinta oli hieman korkeampi kuin mihin olin varautunut, noin 6000 euroa yli suunnitellun budjetin. Lisää mietittävää siis! Koko lunastusprosessi tuli siinä mielessä mielenkiintoiseen aikaan, että sain lunastuskirjeen päivää ennen kahden viikon pituisen ulkomaan matkan alkua ja lunastusajan päättyminen osui tietysti matkan ajaksi. Ja matkustin siis seitsemän aikavyöhykkeen päähän Suomesta. No, ei hätää, moderni tietotekniikka tulee tässäkin avuksi!
Niin sitten loma alkoi, ja kypsyttelin edelleen päätöstäni lunastusasiassa. Sitä mukaa kun aika kului, vahvistui päätökseni siitä, että lunastus on minulle kannattava sijoitus, vaikka hinta nousikin yli laskelmieni. Saisin tarvittavan rahoituksen lainan ja säästöjen avulla kokoon. Suurena taktikkona päätin, että ilmoitan isännöitsijälle lunastusaikeestani vasta lunastusajan lopulla. Mieluiten olisin ilmoittanut lunastuksestani vasta viimeisenä mahdollisena päivänä, mutta ottaen huomioon sijaintini ulkomailla, en halunnut riskeerata mahdollista viestin perille menoa, ja soitin isännöitsijälle kolme arkipäivää ennen lunastusajan päättymistä.
Kun sain isännöitsijän langan päähän, oli hänellä yllättävä tieto; asunnosta oli tullut toinenkin lunastusvaatimus! En siis ollutkaan "varma voittaja" tässä pelissä! Damn! Kieltämättä fiiliset vähän latistuivat, mutta ei auta itku markkinoilla. Isännöitsijän ohjeiden mukaisesti tein lunastuskirjeen, allekirjoitin sen, skannasin sen ja lähetin sähköpostin liitteenä isännöitsijälle. Helppoa ja nykyaikaista! Pyysin isännöitsijää vahvistamaan, että hän on saanut kirjeeni määräajan puitteissa. Arvatkaa vahvistiko hän? Vietin viimeisenä lunastuspäivänä tuskan hetkiä, kun kello Suomessa lähestyi jo iltaa, enkä ollut kuullut isännöitsijästä pihahdustakaan, enkä enää tavoittanut häntä puhelimitse! Lopulta en keksinyt muuta kuin soittaa taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajalle ja kysyä, onko hän tietoinen aikeistani. Hän ei tiennyt kirjeestäni, mutta lupasi hoitaa ilmoituksen isännöitsijälle. Lähetin hänelle vielä tekstiviestin puhelumme jälkeen (minäkö maaninen?) jossa varmistin, että viestin on varmasti vastaanotettu! Ja seuraavana päivänä isännöitsijältä tuli viesti, jossa kerrottiin, että koska lunastajia on enemmän kuin yksi, järjestetään asunnosta arvontatilaisuus lunastajien kesken...!
Sitten siirrytäänkin ajassa viikko eteenpäin, tähän päivään. Lunastusarvonta järjestettiin isännöitsijäntoimistossa aamupäivällä, eli sinne siis. Paikalle saapuessani toinen lunastajakandidaatti, sijoittaja hänkin, oli jo saapunut paikalle. Tunnelma oli hieman jännittynyt ja kyräilevä, kuinkahan tässä käy...? Paikalla oli myös isännöitsijä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Siinä ennen arvontaa jutustellessamme paljastui kuin vahingossa, että asuntoon oli kolmaskin lunastaja!! Ziisus, mikä ihmeen kultakaivos tämä asunto oikein on kaikkien mielestä?! Kolmas lunastaja saapui juuri tasan arvonnan alkamisen aikaan. Kaikkien kolmen lunatajan arpaliput laitettiin kulhoon ja sekoitettiin. Tässä vaiheessa isännöitsijä vielä varmisti, että kaikilla lunastajilla on rahoitus koossa välittömästi. Sanoin, että saan rahat kokoon muutamalla puhelinsoitolla ja sama tilanne tuntui olevan kanssakilpailijoillani.
Jännitys tiivistyi.....onnetar nosti voittoarvan.....ja voittaja on.....en minä, vaan viimeisenä kilpaan ilmoittautunut lunastaja. Varsinainen musta hevonen! Tuloksen paljastuttua isännöitsijä kysyi, hyväksymmekö arvonnan tuloksen. No, mitäs siihen muuta oikein voi sanoa kuin että "joo". Hetken leikittelin ajatuksella, että alan hulluna riehumaan ja heittelemään tavaroita seinälle, olisi ainakin ollut tunnetta mukana! =)
Kiitimme toisen epäonnisen kanssa ja poistuimme kauniin keväiseen Helsingin aamuun!
Summa summarum; tälläistä tämä (asunto)sijoittaminen välillä on, hommat ei aina mene niinkuin toivoisi. Tottakai asunnon menetys harmitti (tosin, se ei tullut yllätyksenä, sillä en ole ikinä voittanut mitään missään arpajaisissa!), mutta tästäkin päästään yli. Oma lainataakkani ei siis kasvanut tällä kertaa ja voin käyttää lainaa mahdollisesti jossain vaiheessa johonkin muuhun asuntosijoitukseen. Mielenkiintoinen kokemus tämä lunastusprosessi oli kaiken kaikkiaan!
