sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Täysi Kymppi!

Koronatalvi alkaa lopultakin taittumaan loppuaan kohti ja ilmassa on kevään tuntua. Maaliskuussa ollaan jo voiton puolella pimeimmästä ajasta. Koronasta en sen pidemmin halua kirjoittaa, koska kaikki tuutit ovat sitä täynnä muutenkin. Totean vain sen, että näin jälkikäteen tarkasteltuna olen itse ollut siinä suhteessa onnellisessa asemassa että omat työkuvioni eivät juurikaan ole muuttuneet tuon viheliäisen viruksen vuoksi, eikä elämäni (ulkomaan matkojen puuttumista lukuunottamatta!) ole edelleenkään juuri muuttunut. En normaalioloissakaan ole mikään kovin innokas elokuvissa/teattereissa/museoissa/baareissa/ravintoloissa/younameit kävijä, vaan enemmänkin kotona viihtyvä sohvaperuna, joten sekavien rajoitusten ja sulkutoimien vaikutus ei omassa arjessa ole tuntunut niin ylivoimaiselta. Mutta olen kyllä erittäin huolissani tämän koko shown vaikutuksista niin Suomen talouteen, yrittäjien selviämiseen ja nuoremman polven jaksamiseen. Parikymppisenä vuosi tuntuu ikuisuudelta, vaikka näin vanhempana yksi vuosi tuntuu menevän aivan hujauksessa.

Olisiko tässä seuraava kohde salkkuun...?

Sitten siirrytään itse asiaan. Kuten blogin lukijat muistavat, asunto nelonen Vihdistä meni kaupaksi viime vuoden loppupuolella. Kauppahinta on siitä lähtien ollut pankkitililläni nollakorolla inflaation nakerrettavana, joten takaraivossa on koko ajan nakuttanut ajatus uuden kohteen löytämisestä. Päätin viime vuoden lopussa ottaa Oikotien vahtipalvelun taas avuksi ja speksasin sinne hakuvahdiksi uudehkot yksiöt ja kaksiot Helsinki-Espoo-Vantaa-akselilta ajatuksena löytää kohde, jossa olisi pieni myyntihinta ja isompi yhtiölainaosuus jota sitten vuokralainen maksaisi pois. Yksi hakukriteereistäni oli myös oma tontti. Hakuvahti alkoi tiputtelemaan kriteereihin sopivia kohteita vaihtelevalla tahdilla, välillä tuli useampi osuma päivässä ja sen jälkeen saattoi mennä viikkokin ilman hittejä. Näppituntumalta sanoisin, että suurin osa osumista oli Vantaalta, muutama Espoosta silloin tällöin mutta Helsingistä ei tainnut tulla yhtään osumaa...ne Stadin hinnat!

Eräänä tammikuun lopun iltapäivänä sitten kilahti kiinnostava kohde sähköpostiini. Vuonna 2017 valmistunut Tikkurilassa sijaitseva ensimmäisen kerroksen 23m2 kokoinen pikkuyksiö, johon kuului terassi ja oma piha. Mitä luksusta näin korona-aikaan, jolloin ihmiset selvästi haluavat koteihinsa ulkotiloja! Soitin välittäjälle saman tien ja sovin esittelyn asuntoon heti seuraavalle päivälle. Sain asiakirjat sähköpostiini ja niiden perusteella asunto vaikutti hyvältä. Esittely sitten vahvisti fiilikseni, asunto oli siistissä kunnossa, yhdessä seinässä oli hieman asumisen jälkiä, jotka peittyisivät maalilla, ja kylpyhuone oli käytännössä kuin uusi. Näin ollen tein kohteesta jo samana iltana ostotarjouksen hieman pyyntihintaa alemmalla hinnalla. Ja BOOM, tarjous hyväsyttiin! Koska osakekirja oli myyjällä itsellään, sovimme välittän kanssa, että kaupanteko tapahtuu välitysliikkeen toimistolla jo seuraavalla viikolla. Koko prosessi eteni super-nopeasti, esittelystä kaupantekoon mentiin reilussa viikossa. 

Perusyksiö, jossa on kaikki tarpeellinen.
Kylpyhuoneet näissä uusissa kohteissa ovat hyviä...
...ja tilavia!
Luksusta yksiöasumiseen, oma piha!

Asuntokaupan jälkeen pyysin tutun remonttimiehen katsomaan maalattavan seinän ja sain häneltä kohtuullisen tarjouksen seinän tasoittamisesta ja maalaamisesta, sekä muutaman pyyhekoukun kiinnittämisestä kylpyhuoneeseen. Annoin hänelle avaimet ja hän sai koko homman tehtyä muutamassa päivässä, eli sama nopeus, jolla asunto saapui salkkuuni, jatkui edellen. Nyt sitten vaan toivotaan, että uusi asukas tähän kivaan pikkukotiin löytyisi samalla nopeudella. Tarjontaa Tikkurilan seudulla tuntuu olevan paljon, joten olen varautunut siihen, että vuokralaisen löytämiseen saattaa mennä jonkin aikaa, mutta olen luottavaisin mielin, että hyvä vuokralainen vielä löytyy. Nyt vaan verkot vesille ja peukut pystyyn!