tiistai 10. huhtikuuta 2012

Kevät ja yhtiökokoukset

Talvi alkaa taas kerran olla ohi, ja yksi varmimmista kevään merkeistä asuntosijoittajalle on kutsu (tai kutsut) taloyhtiöiden yhtiökokouksiin. Kannattaako näihin kokouksiin vaivautua paikalle? Ehdottomasti! En koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä, kuinka huonosti suomalaiset osallistuvat taloyhtiöiden vuosittaisiin yhtiökokouksiin. Oman kokemukseni mukaan kokouksissa ovat yleensä aina samat kasvot vuodesta toiseen, ja joskus osallistujia on niin vähän, että kaikille paikallaolijoille riittää jokin luottamustehtävä (hallituksen jäseneksi tai ainakin kokouspöytäkirjan tarkastajaksi).

Miksi yhtiökokoukseen sitten kannattaa mennä? Siksi, että yhtiökokous on taloyhtiötä koskevien päätösten tärkein foorumi. Jos osakkaalla on mitä tahansa kysymyksiä, huolia, ehdotuksia koskien taloyhtiön asioita, on yhtiökokous hyvä paikka käsitellä näitä asioita. Jotta kokoukset sujuisivat juoheasti, on hyvä tietää yhtiökokouksen kulusta muutamia perusasioita;

1. Isännöitsijällä on suuri merkitys hyvälle yhtiökokoukselle. Ammattitaitoinen isännöitsijä huolehtii siitä, että tiedote yhtiökokouksesta annetaan yhtöjärjestyksen mukaisesti, yleensä noin kaksi viikkoa ennen kokouspäivää. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen tulevat yleensä postitse taloyhtiön osakkaille. Saapuva paperinivaska voi olla joskus hyvinkin monipuolinen, mutta sen tulisi sisältää ainakin edellisen vuoden toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen, tilintarkastuskertomuksen ja tulo-ja menoarvion kuluvalle vuodelle. Näiden lisäksi on usein erilaisia budjettivertailuja ja tiedot ostoreskontrasta ja avoimista laskuista. Lisäksi taloyhtiön PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma), jossa käydään läpi tulossa olevat korjaustarpeet vähintään seuraavalle viidelle vuodelle, pitäisi nykyään löytyä asiakirjojen joukosta. Koko nivaska kannattaa lukea huolella läpi, näin asuntosijoittaja voi valmistautua jo etukäteen tulevaan kokoukseen.

2. Mikäli osakas haluaa tuoda jonkun oman asian yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, on hyvä olla yhteydessä isännöitsijään ja taloyhtiön hallitukseen jo hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta asia saadaan mukaan kokouksen asialistalle. Tällainen asia voi olla oikeastaan mikä vaan taloyhtiön toimintaan liittyvä ehdotus tai ajatus. Oman käsitykseni mukaan osakkaat ovat yleensä arkoja/haluttomia tuomaan omia ajatuksiaan yhtiökokousten käsiteltäväksi, mikä on sääli, koska yhtiökokouksella on valta päättää oikeastaan kaikista taloyhtiön käytännön asioista. Yleensä yhtiökokouksen lopussa on varattu aikaa vapaalle keskustelulle, mutta tässä vaiheessa asioista vain keskustellaan vapaamuotoisesti, päätökset on jo tehty aikaisemmin. Rohkaisen kaikkia asuntosijoittajia olemaan aktiivisia ja tuomaan omia ehdotuksia yhtiökokousten käsiteltäviksi!

3. Itse kokous sujuu tietyn protokollan mukaisesti. Yleensä taloyhtiön isännöitsijä avaa kokouksen ja ottaa ehdotuksia kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi. Yleensä hallituksen puheenjohtaja valitaan kokouksen puheenjohtajaksi ja isännöitsijä sihteeriksi. Seuraavaksi valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat, mikäli kokouksessa tulee tarpeelliseksi äänestää jostakin asiasta. Sen jälkeen todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Tämän jälkeen aletaan käymään taloyhtiön talouslukuja edelliseltä vuodelta ja vahvistetaan tase ja tulos. Joskus yhtiön talouteen liittyviä asioita käydään hyvinkin seikkaperäisesti läpi, joissakin kokouksissa taas asiat käydään hyvin nopeasti läpi, ellei kenelläkään ole mitään kysymyksiä. Seuraavaksi päätetään vastuuvapauden antamisesta yhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle. Sitten vahvistetaan kuluvan vuoden budjetti, valitaan uusi hallitus ja tilintarkastajat ja sitten kokouksen virallinen osuus päättyy. Aikaa koko kokoukseen kuluu hyvin vaihtelevasti, riippuen taloyhtiön tilanteesta esim. remonttien suhteen, kokouksen osallistujamäärästä ja muista seikoista. Nopeimmat yhtiökokoukset, joissa olen ollut, ovat kestäneet alle puoli tuntia, toinen ääripää taas oli neljän tunnin riitaisa maraton-kokous, jossa oli useita äänestyksiä ja kaikenlaista draamaa ihan riittävästi...!


Entä kannattaako taloyhtiön hallitukseen päästä/joutua? Yleensä yhtiökokouksissa on ongelmana saada jäseniä taloyhtiön hallitukseen, toki poikkeuksia tähänkin on. Hallituksen jäsenyyttä pidetään työläänä ja epäkiitollisena tehtävänä, josta käteen jää lähinnä haukut talon asukkailta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että asuntosijoittajan kannattaa mennä taloyhtiön hallitukseen, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus. Usein hallituksen jäsenet asuvat itse taloyhtiössä, ja tällöin he katsovat asioita hieman eri kantilta, kuin asuntosijoittaja. Varsinkin, jos taloyhtiössä on  paljon asuntoja vuokrattuna, on hyvä että myös asuntosijoittajien näkemykset otetaan huomioon asioiden hoidossa. Normaalisti hallitustyöskentely vie vuoden aikana kolmesta viiteen iltaa, jolloin hallitus kokoontuu hoitamaan yhtiön asioita. Mikäli yhtiössä suunnitellaan raskaita korjauksia, lisääntyy kokousten määrä vastaavasti.


Itse olen kokenut hallitustyöskentelyn mielekkäänä, ja olen aina pyrkinyt mukaan omistamieni asuntojen taloyhtiöiden hallituksiin. Hallituksen jäsenenä saa paljon tietoa yhtiön nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista, jotka mahdollisesti vaikuttavat asuntosijoittajan omiin suunnitelmiin sijoituskohteiden osalta. Ja bonuksena vielä mainittakoon, että nykyään lähes kaikki taloyhtiöt maksavat hallituksen jäsenille palkkiota hallituksen kokouksista. Kokouspalkkioilla ei rikastu, mutta ovatpahan jonkinlaisena korvauksena menetetystä vapaa-ajasta!


Mukavaa yhtiökokoussesonkia kaikille asuntosijoittajille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti