torstai 21. toukokuuta 2020

Tarjous"neuvotteluja"

Edellisen postauksen jälkeen tapahtunutta: päädyin loppujen lopuksi tekemään ostotarjouksen Espoon kohteesta 1. Ylimmän kerroksen siistikuntoinen kaksio uudehkossa taloyhtiössä ihastutti avoimilla maisemillaan ja yleensäkin kokonaisuutena. Otin välittäjään yhteyttä ja tein kohtuullisen rohkean tarjouksen, eli tingin huoneistosta ja sen mukana myytävästä autohalliosakkeesta noin 10% pyydetystä myyntihinnasta. Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa...! Tarjouksen voimassaoloajaksi määrittelin reilun vuorokauden jotta myyjälle jäisi aikaa sulatella tarjousta.

Seuraava päivä valkeni, ja loppujen lopuksi pari tuntia ennen tarjouksen umpeutumista sain välittäjältä tekstiviestin että myyjä on hylännyt tarjoukseni. Eikö siis edes vastatarjousta? Ei. Eli se niistä tarjousneuvotteluista. Ärsytti. Ja harmitti myös välittäjän tietynlainen flegmaattisuus, sekin että tarjouksen hylkäys ilmoitettiin lakonisesti tekstiviestillä. Kun en reagoinut mitään tähän viestiin, soitti välittäjä sentään vielä illalla, monta tuntia tarjouksen umpeutumisen jälkeen. Hän kysyi haluaisinko vielä nostaa omaa tarjoustani, mutta jotenkin minulla meni fiilikset koko asunnon kanssa, ja sanoin neuvottelujen päättyvän osaltani tähän. Minua kyllä suuresti ihmetyttää se, että suomalaiset noin yleisesti eivät osaa käydä kauppaa, sitähän tuo asunnon osto on, tehdään tarjouksia ja vastatarjouksia ja neuvotellaan, mutta ei näemmä tämän myyjän kanssa.

Oikotien hakuvahti tuuttaili rauhalliseen tahtiin hakuuni osuvia kohteita, mutta mikään niistä ei suoranaisesti sytyttänyt minua. Kunnes noin viikko sitten eräänä aamuna sain viestin Vantaalla, lähellä lentokenttää, myyntiin tulleesta kaksiosta, joka oli hintansa puolesta mukavasti budejtin alemmassa päässä. Otin välittäjään yhteyttä ja sain esittelyn sovittua jo samalle iltapäivälle.

Tämä kohde oli toisen kerroksen kulmahuoneisto, jossa ei harmikseni oltu otettu käyttöön kulman tuomia mahdollisuuksia ikkunoiden suhteen, sillä molempien huoneiden ja keittiön ikkunat olivat yhteen ja samaan suuntaan, ainoastaan saunan pikkuikkuna oli toiseen suuntaan. Asunto oli muuten ihan hyvässä kunnossa mutta parkettilattia oli ottanut kovasti hittiä, mm. keittiössä siinä oli isoja tahroja ("akkunesteet valuneet lattialle..!"), ja olohuoneessakin siinä oli iso reikä. Tätä parkettia ei kyllä enää pelastettaisi millään.

Pyysin välittäjää lähettämään tämän kohteen asiakirjat ja lupasin miettiä asiaa. Espoon kohde kuitenkin kummitteli edelleen mielessäni. Entä jos sittenkin...? Stay tuned, tarina jatkuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti