Muu maa mustikka?

Kesä 2021 on kaartamassa jo hyvää vauhtia loppusuoralle. Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin kesät menevät. Sijoitusasuntorintamalla on ollut kaikin puolin kiireinen kesä. Floridan kohteet ovat tänä kesänä työllistäneet yllättävän paljon. Tai eiväthän ne sinänsä työllistä itseäni, vaan paikallista property manageriani, mutta toki asioista etänä stressaaminen käy työstä. 

Asunto 6. on ollut kesän murheenkryyni number One! Tuntuu siltä, että joka viikko tulee viesti jostain uudesta ongelmasta; ilmastointilaite on temppuillut useammankin kerran, vesivaraaja ei toimi, viemärit ovat tukkeutuneet ja niin edelleen. Tuntuu, kuin koko talo olisi hajoamassa käsiin! Koska koronan takia USA:n rajat ovat edelleen käytännössä suljettu, on tässä ollut pakko vain yritä selvittää asiaoita property managerin kautta. Myös tämä on osoittautunut välillä varsin haasteelliseksi, koska manageri ei vastaa geneerisiin osoitteisiin lähetettyihin sähköposteihin (suoria sähköpostiosoitteita ei ole saatavilla), ja ainoa tapa saada yhteys manageriyritykseen on asiakaspalvelun chatti, johin kyllä vastataan kohtuullisen nopeasti, mutta jokainen, joka on asioinut anonyymien chat-virkailijoiden kanssa tietää, että asioiden eteenpäin saaminen vaatii aikaa ja hermoja. 

Myös asunto 5:n kanssa on ollut hieman hässäkkää. Sielläkin vesivaraaja laukesi tämän kesän aikana (molemmat asunnot, 5. ja 6. sijaitsevat vuonna 2005 valmistuneissa taloissa, sattumaa vai ei?), eli Asuntosijoittaja pääsee kaivelemaan kuvetta tuplana vesivaraajien osalta! Vitosen mielenkiintoisempi, "you gotta be kiddin"-luokan insidentti tapahtui kuitenkin heinäkuun alkupuolella kun sain pitkän sähköpostin taloyhtiön isännöitsijältä. Viestin ydin tiivistyi seuraavaan kappaleeseen:

Just. Eli hauskaa oli pidetty ja koristeitakin oli ollut. Ja vielä myöhään illalla!! No, eipä siinä sitten mitään muuta kuin selvittelemään asiaa. Vuokralainen, yli 60-vuotias rouva, oli pahoillaan ja vähän kauhuissaankin ja pyyteli kovasti anteeksi. Taloyhtiö nimittäin uhkasi sakoilla, kolmesta eri rikkeestä, 1) liikaa vieraita uima-altaalla, 2) liian myöhään jatkunut juhlinta ja 3) taloyhtiön tiedostoista puuttui voimassa oleva vuokrasopimus. Jokainen näistä rikoksista oli katsottu 100 USD sakon arvoiseksi, eli penalttia olisi tulossa yhteensä huimat 300 taalaa! Koska Yhdysvallat on kuitenkin oikeusvaltio, oli meille (omistaja ja vuokralainen) varattu mahdollisuus suulliseen kuulemiseen taloyhtiön sakotuskomitean edessä. Jos olisin ollut paikan päällä Floridassa, olisin ilman muuta mennyt paikalle kuulemiseen jo silkasta utelaisuudesta, mutta olosuhteiden pakosta jouduin tyytymään sähköpostivastauksiin.

Loppujen lopuksi managerimme sai hoidettua asiat siten, että 300 USD sakko pieneni 100 USD:hen, eli rikkeet yksi ja kolme annettiin anteeksi. Phuuu, crisis averted! Vuokralainen lupasi maksaa tuon sakon omasta pussistaan minulle, koska minä omistajana jouduin hoitamaan sakon taloyhtiölle päin. 

Koko prosessi on oikeastaan ollut vähän huvittava, kuinka paljon aikaa ja eforttia tähän suomalaisesta näkökulmasta katsottuna aika mitättömään asiaan on käytetty kirjeineen ja kuulemistilaisuuksineen. En voi kuitenkaan olla ihailematta sitä tarmokkutta, jota Floridassa käytetään tällaisten asioiden hoitoon. Kuvastaa hyvin "This neighborhood cares"-asennetta, joka tekeekin näistä sikäläisistä asuinalueista viehättäviä ja hyvin hoidettuja. Tällaisia seikkailuja tällä kertaa.