perjantai 10. heinäkuuta 2020

Kaupat, avaimet, luovutus ja siivous..ja siivous...ja siivous!

Kuukausi on on hurahtanut "seiskan" kanssa kuin siivillä! Kaupanteko oli aika minimalistinen antikliimaksi, jos sitä jotenkin haluaa kuvailla. Myyjä ei juuri puhunut eikä pukahtanut, eikä kiinteistönvälittäjäkään tehnyt juuri mitään tilanteen luomiseksi small talkilla. Noh, mikäs siinä, istuttiin sitten hiljaa ja katseltiin varpaita! 😏 Kauppojen lopuksi varmaan sekä myyjä että minä odotimme välittäjältä jonkinlaista kaupantekijäistä (skumppapullo olisi ollut kiva!), mutta eikö mitä; välittäjä vain totesi lakonisesti että "mulla ei nyt ole mitään kauppalahjaakaan teille, kun meillä on nyt valitettavasti sellainen politiikka että annetaan 20 euroa HelsinkiMissiolle jokaisesta asuntokaupasta." Ehkä tuonkin olisi voinut muotoilla vähän toisella tavalla..? No, hyvä homma, kiva jos meni vähän rahaa hyvään tarkoitukseen.

Kaupanteon ja asunnon luovutuksen välille jäi noin kolme viikkoa, mutta myyjä halusi antaa avaimen jo kaupanteossa. Mikäs siinä, hyvä homma! Kävin heti kaupantekoiltana koluamassa taloyhtiön  yleiset tilat ja varastokomeron, kaikki näytti hyvältä. Uutta ja siistiä. Ei muuta kuin odottelemaan asunnon vapautumista kesäkuun viimeisenä päivänä.

Kun kuun vaihde koitti, laitoin viestin myyjälle ja kysyin, mihin aikaan hän pystyy vapauttamaan asunnon. Illalla myöhään, oli vastaus. Siivoukset kuulemma vielä kesken. Eipä mitään, illalla sitten. Odottelin vähän jännittyneenä tekstiviestiä, joka sitten lopulta tuli puoli kymmenen aikaan, yay! Ei muuta kuin auto alle ja suunta kohti Espoota. Kun pääsin talon ovelle, oli sen ulkopuolella eräänlainen "multavana", joka herätti epäilyni...oliskohan tämä vana peräisin yhdestä tietystä asunnosta...? Hissillä ylös ylimpään kerrokseen, ja mitä sieltä löytyikään? Uusi vana! Ja arvaatteko, mihin tämä vana johti? Kyllä, tervetuloa uuteen sijoituskohteeseen!



Myyjä oli vedonnut asunnon myöhäisen luovutusajan johtuvan asunnon siivoamisesta, mutta kun pääsin sisälle asuntoon, totesin, ettei sitä oltu siivottu lainkaan! No, ei hätää, olin henkisesti varautunut siihen, että siivoushommiksi menee joka tapauksessa. Ja jokainen laatikon tai kaapin avaus todisti arvelut oikeiksi. Eli ei muuta kuin pesuaineet, rätit ja ämpärit mukaan ja siivoamaan. Ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia viimeisten kymmenen päivän aikana. Mutta mikä parasta, huone, kaappi ja laatikko kerrallaan tästä kohteesta kuoriutuu kaunis koti jollekin vuokralaiselle. Projekti etenee....








tiistai 9. kesäkuuta 2020

Espoo mielessäni

Kuten edellisessä bloggauksessa kirjoitin, Espoon kohde jäi kummittelemaan mielessäni. Toisaalta minua ärsytti myyjän haluttomuus tehdä edes vastatarjousta omaan tarjoukseeni, mutta tarkemmin ajateltuani, ja tunteet syrjään sysättyäni, päätin niellä ylpeyteni ja tehdä uuden tarjouksen kohteesta. Soitto välittäjälle, 8 000 euroa edellistä tarjousta suurempi tarjous pöytään ja odottamaan. Ainakin vastatarjousta.

Vielä mitä, ei tullut vastatarjousta. Tuli suoraan tarjouksen hyväksyntä!! What? Tämä taas vaan vahvisti käsitykseni, että suomalaiset noin yleisesti eivät osaa neuvotella. No, tällä kerralla se toimi minun edukseni, sillä olin laskenut että voin tarvittaessa vielä hieman nostaa omaa tarjoustani, mutta nyt siihen ei sitten ollutkaan tarvetta. Jäi hieman pöllähtänyt olo, mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että Asuntosijoittajan salkkuun on solahtamassa asunto numero 7, ensimmäinen uusi kohde vuoden 2015 jälkeen! Suunta kohti asuntokauppoja ja Espoota...tarina jatkuu.

torstai 21. toukokuuta 2020

Tarjous"neuvotteluja"

Edellisen postauksen jälkeen tapahtunutta: päädyin loppujen lopuksi tekemään ostotarjouksen Espoon kohteesta 1. Ylimmän kerroksen siistikuntoinen kaksio uudehkossa taloyhtiössä ihastutti avoimilla maisemillaan ja yleensäkin kokonaisuutena. Otin välittäjään yhteyttä ja tein kohtuullisen rohkean tarjouksen, eli tingin huoneistosta ja sen mukana myytävästä autohalliosakkeesta noin 10% pyydetystä myyntihinnasta. Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa...! Tarjouksen voimassaoloajaksi määrittelin reilun vuorokauden jotta myyjälle jäisi aikaa sulatella tarjousta.

Seuraava päivä valkeni, ja loppujen lopuksi pari tuntia ennen tarjouksen umpeutumista sain välittäjältä tekstiviestin että myyjä on hylännyt tarjoukseni. Eikö siis edes vastatarjousta? Ei. Eli se niistä tarjousneuvotteluista. Ärsytti. Ja harmitti myös välittäjän tietynlainen flegmaattisuus, sekin että tarjouksen hylkäys ilmoitettiin lakonisesti tekstiviestillä. Kun en reagoinut mitään tähän viestiin, soitti välittäjä sentään vielä illalla, monta tuntia tarjouksen umpeutumisen jälkeen. Hän kysyi haluaisinko vielä nostaa omaa tarjoustani, mutta jotenkin minulla meni fiilikset koko asunnon kanssa, ja sanoin neuvottelujen päättyvän osaltani tähän. Minua kyllä suuresti ihmetyttää se, että suomalaiset noin yleisesti eivät osaa käydä kauppaa, sitähän tuo asunnon osto on, tehdään tarjouksia ja vastatarjouksia ja neuvotellaan, mutta ei näemmä tämän myyjän kanssa.

Oikotien hakuvahti tuuttaili rauhalliseen tahtiin hakuuni osuvia kohteita, mutta mikään niistä ei suoranaisesti sytyttänyt minua. Kunnes noin viikko sitten eräänä aamuna sain viestin Vantaalla, lähellä lentokenttää, myyntiin tulleesta kaksiosta, joka oli hintansa puolesta mukavasti budejtin alemmassa päässä. Otin välittäjään yhteyttä ja sain esittelyn sovittua jo samalle iltapäivälle.

Tämä kohde oli toisen kerroksen kulmahuoneisto, jossa ei harmikseni oltu otettu käyttöön kulman tuomia mahdollisuuksia ikkunoiden suhteen, sillä molempien huoneiden ja keittiön ikkunat olivat yhteen ja samaan suuntaan, ainoastaan saunan pikkuikkuna oli toiseen suuntaan. Asunto oli muuten ihan hyvässä kunnossa mutta parkettilattia oli ottanut kovasti hittiä, mm. keittiössä siinä oli isoja tahroja ("akkunesteet valuneet lattialle..!"), ja olohuoneessakin siinä oli iso reikä. Tätä parkettia ei kyllä enää pelastettaisi millään.

Pyysin välittäjää lähettämään tämän kohteen asiakirjat ja lupasin miettiä asiaa. Espoon kohde kuitenkin kummitteli edelleen mielessäni. Entä jos sittenkin...? Stay tuned, tarina jatkuu!

torstai 7. toukokuuta 2020

Pitkästä aikaa ostolaidalla!

Asuntosijoittajalla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että olisi tarve löytää uudenkarhea kaksio pääkaupunkiseudulta. Tämä juontaa juurensa muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jossa omistukseeni päätyi vanha omakotitalo. Blogipostaus aiheesta löytyy täältä. Kyseinen kiinteistö on jo löytänyt uuden elämän grynderin käsissä mutta testamenttikiemuroista johtuen kyseisen kiinteistön korvaajaksi pitäisi löytää asunto, jonka voi vuokrata eteenpäin. Olen siis ostolaidalla Suomessa ensimmäistä kertaa....vuoden 2013 jälkeen. Kylläpä aika rientää!

Mielessäni on muutama alue (lähinnä Espoossa ja Vantaalla), joita olen tutkinut tässä projektissa. Speksit ostettavan asunnon suhteen ovat varsin selvät: kaksi huonetta, omalla tontilla oleva taloyhtiö, rakennettu 2000-2018 (en halua uudiskohdetta) ja maksimihinta noin 220 000 euroa. Tarjontaa kyseisen kaltaisista kohteista on ensi vilkaisulla huomattavasti, mutta kun tuloksia esim. oikotien haussa alkaa perkaamaan, niin potentiaalisia kohteita ei olekaan niin paljon. Jos siis ajatellaan asiaa sijoitusnäkökulmasta.

Muutama Espoon kohde osoittautui sen verran kiinnostavaksi, että otin yhteyttä kohdetta myyviin välittäjiin ja sain sovittua esittelyt puolen tunnin välein. Nämä kaksi kohdetta olivat 100 metrin päässä toisistaan uudehkolla aluella, pyyntihinta molemmissa kohteissa oli eurolleen sama, toinen oli neljä neliötä isompi ja rakennusten valmistumisvuodetkin olivat neljän vuoden sisällä toisistaan. Eli kaiken kaikkiaan erittäin vertailukelpoiset kohteet. Molemmissa asunnoissa oli plussia ja miinuksia, jotka erittelen tässä:

Kohde 1.

+ sijainti rakennuksen ylimmässä kerroksessa
+ esteettömät maisemat
+ neljä neliötä isompi
+ mahdollista ostaa autohallipaikka
- ikkunat vain yhteen suuntaan
- talo neljä vuotta vanhempi
- huoneiston tietty nuhjuisuus
- säilytystiloina vaatekaapit, ei vaatehuonetta

Kohde 2.

+ hyvä pohjaratkaisu
+ ikkunoita kahteen suuntaan, eli valoisa huoneisto
+ huoneiston kunto parempi
+ paremmin huomioidut ykstyiskohdat (vaatehuone, laadukkaat keittiökoneet, iso parveke)
- sijainti rakennuksen kolmannessa kerroksessa, käytännössä toisessa
- toinen talo aivan vieressä, joten parvekkeella ei lainkaan yksityisyyttä
- huoneisto neljä neliötä pienempi, ja näissä neliöissä sen todella huomasi
- ainostaan piha-autopaikka saatavilla, ei siis autohallipaikkaa

Kuten näistä plussista ja miinuksista näkee, kohteet olivat hyvin samankaltaisia monelta osin. Sain molemmista kohteista asiakirjat ja niihin tutustuttuani ja yhden yön nukuttuani, tein päätöksen että teen ostotarjouksen toisesta näistä asunnoista. Mutta kummasta? Ja mitä sen jälkeen tapahtui? Stay tuned, tämä tarina päivittyy seuraavassa postauksessa! 

tiistai 5. toukokuuta 2020

Uusi kaupallinen yhteistyökumppani: lainaanetist.com

Toukokuun kunniaksi Asuntosijoittaja-blogi aloittaa uuden kaupallisen yhteistyön helppokäyttöisen ja toimivan lainavertailusivuston lainaanetist.comin kanssa, jossa voi helposti vertailla erilaisia pienlainantarjoajia. Jossain tilanteissa pienlaina voi olla sijoittajallekin kustannustehokas tapa rahoittaa toimintaa, ja tässä tapauksessa lainaanetist.com tarjoaa kätevän tavan tutustua eri vaihtoehtoihin.

lauantai 18. huhtikuuta 2020

Vuokrattu! ja Vuokrattu!

Joskus jotain hyvääkin. Molemmat vuokrakohteet, niin Floridassa kuin Helsingissä, menivät vuokralle muutamassa päivässä, yay! Olin itse hieman skeptinen varsinkin Floridan kohteen kysyntään, ottaen huomioon että siellä on alkamassa hiljaisempi kesäsesonki, joka luontaisesti vähentää kysyntää pitkäaikaisvuokrauksissakin. Lisäksi koronavirus on tehnyt Floridassakin pahaa jälkeä, vaikkei tilanne siellä olekaan aivan niin katastrofaalinen kuin esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa.

Kiinteistömanageri hoiti ja hoitaa koko vuokrausprosessin varsin itsenäisesti, sain heidän valitsemansa vuokralaisen taloustieot (lähinnä vuokranmaksukyvyn), jotka näyttivät erinomaiselta. Manageri allekirjoittaa vuokrasopimuksen puolestani ja hoitaa myös vuokravakuudet ja muut käytännön asiat. Itse en ole koskaan tavannut Floridan kohteiden vuokralaisia yhtä pariskuntaa lukuunottamatta. Eli varsin helppoa on vuokraisäntänä toimiminen näin etänäkin. Tällä helppoudella on tietysti myös hintansa, eli manageri ottaa välityspalkkion ja lisäksi kuukausittaisen management feensä (8% vuokrasta). Ja mikä pahinta, managerilta tuli ilmoitus että management fee nousee yleisen kustannustason nousun johdosta kymmeneen prosenttiin toukokuun alusta! Hmm..en tiedä, pitäisikö alkaa katselemaan uutta manageria. Niin kauan kuin USA:n rajat ovat kiinni, ei asialle voi tehdä mitään, mutta kun taas jossain vaiheessa pääsee paikan päälle, täytyy kyllä vakavasti miettiä jatkotoimenpiteitä.

Asunto 3:n vuokraus Helsingissä meni myös hyvin. Oikotie-ilmoituksen perusteella sain useampia yhteydenottoja, ja pyysin potentiaalisia kandidaatteja lähettämään vuokrahakemukset sähköpostitse ennen esittelyjä. Koronasta johtuen hoidin kaikki esittelyt kahtena päivänä yksityiesittelyin, ja näiden perusteella asiakkaaksi valikoitui reipas nuorehko nainen, joka on jo maksanut vuokravakuuden tililleni ja saa avaimet asuntoon ensi viikon tiistaina. Onnea hänelle uuteen kotiin!

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Asuntosijoittaja koronan varjossa

Onko vielä liian myöhäistä toivottaa hyvää uutta vuotta 2020? No, kovin hyvin tämä vuosi ei ole mennyt niin suuressa kuin pienessäkään (=asuntosijoittajan) mittakaavassa. Koronasta itsessään en jaksa kirjoittaa enää yhtään mitään, koska siitä saa lukea joka tuutista aivan kyllästymiseen asti. Asuntosijoitusrintamalla tapahtuu koko ajan, ja nyt voi vain todeta että ajoituksen suhteen eivät hommat ole menneet ihan putkeen.

Asunnosta 6, eli Floridan uusimmasta kohteesta, on vuokralainen lähtenyt pois ilman sen kummempia irtisanomisia. Sain viestin kiinteistömanagerilta, ja samassa yhteydessä ehdotuksen asunnon "meikkaamistarpeesta", joka rahoitettaisiin osaltaan vuokralaisen vuokravakuudesta ja osaltaan Asuntosijoittajan omasta kukkarosta. Kokonaiskulu itselleni oli kohtuullinen, noin 570€, ja tällä summalla asunnon kaikki kokolattiamatot pestään, rispaantuneita ikkunalamelleja uusitaan, ilmastointilaitteen suodattimet uusitaan, jne, jne. Ja kaikki tämä siksi, että asunnon uudelleenvuokraus olisi helpompaa. Jotkut lukijat varmaan muistavat, että kyseisen asunnon vuokraus oli edellisen kerran (kesällä 2018) hieman haastellista, joten ajattelin, että nyt tehdään kaikki mahdollinen jotta asunto menisi vuokralle tällä kerralla hieman nopeammin. Ja nyt sitten on päällä korona...oh no! No, nyt asunto on ollut reilun viikon verran markkinoilla, ja jos jotakuta lukijaa kiinnostaa nähdä millaisella ilmoituksella tätä Floridan kohdetta vuokrataan niin klik, klik tästä kohdasta!

Suunnilleen samaan aikaan kun Floridan vuokralainen lähti, sain myös irtisanomisilmoituksen asunnon 3 vuokralaiselta! Tämä pikkuyksiö on kuin teflonia, vuokralaiset ovat vaihtuneet varsin tiuhaan. En tiedä, mikä mahtaa olla syynä, sillä asunto on hyvässä kunnossa ja vaikka wc/suihkutila onkin superpieni, on sekin niin hyvä ja siisti kuin vain voi olla. No, ei voi mitään, tähänkin kohteeseen pitäisi nyt löytää uusi asukas. Kohteen vuokra on myös Helsingin mittakaavassa vähintäänkin kohtuullinen, alle 700€/kk sisältäen vesimaksun, joten toivon mukaan tälle pikkukodille löytyy asukas mahdollisimman pian.

Summa summarum, vaikka blogin kirjoittamisessa on ollut pitkiä taukoja viimeisen parin vuoden aikana, ei Asuntosijoittajan peruskuvio ole juurikaan muuttunut. Tilanteet elävät ja vuokralaiset vaihtuvat. Kunhan tästä koronasta vaan päästäisiin irti, niin kaikki olisi taas niin paljon helpompaa. Pitäkää huolta toisistanne ja pysykää terveinä!