tiistai 28. huhtikuuta 2015

Elämäni vaivattomin asuntokauppa

Floridan asunto numero 2 läpäisi kuntotarkastuksen lähes puhtain paperein; ilmastointilaite kannattaisi huollattaa, ja parvekkeella olevan kattotuulettimen käyttökytkimet oli tarkastajan mielestä kytketty toimimaan epäloogisesti "it doesn't make any sense to me!", mutta muita löydöksiä ei tullut. Tosin itse kuntotarkastus jäi osaltani käytännössä näkemättä, sillä vietin samana päivänä tuskalliset neljä ja puoli tuntia paikallisessa verotoimistossa...ja täytyy sanoa että ainakin palvelun laadussa ja osaamisessa suomalainen verotoimisto kyllä voittaa luvuin 2-0. Mutta oppia ja kokemusta tuli taas rutkasti. Kuntotarkastus asunnolla oli aikaistunut puolella tunnilla, joten pääsin paikalle siinä vaiheessa kun oli aika maksaa 295$ lasku tarkastuksesta. 

Koska oma aikatauluni on tänä keväänä ollut lievästi sanottuna infernaalinen ja täynnä jatkuvia muutoksia eri menojen suhteen, en edes yrittänyt löytää kalenterista aikaa asuntokaupan clousaamiselle paikan päällä Amerikassa, vaan sovimme välittäjän kanssa että koko homma tehdään etänä. Title company lähettäisi kaikki asiakirjat sähköpostitse, minä tulostaisin ja allekirjoittaisin ne, ja sen jälkeen lähettäisin ne FedExillä tai vastaavalla takaisin title companylle. Ok, nice and simple. Koska Amerikasta paluuni ja seuraavan työmatkan väliin jäävä aika oli varsin lyhyt, koko homman olisi syytä toimia kuin junan vessa. Pitkään jenkkien kanssa bisnestä tehneenä minulla oli hieman pelkoja että pelaisiko kaikki tämän lyhyen aikataulun puitteissa. Hyvin se meni.

Title company oli tässä tarinassa se junan vessa, sain sieltä selkeät ohjeet maksutilistä jonne kauppahinta siirrettiin ja rahat tulivat perille ennätysnopeasti, kahdessa päivässä. Sain hyvissä ajoin kaikki loppulaskelmat itselleni tarkastettavaksi ja kaikki näytti olevan sovitusti. Varsinainen closing oli sovittu tämän viikon maanantaille ja kuin nakutettu, sain sähköpostin heti Amerikan aamuna, Suomen iltana, jossa oli kaikki asiakirjat ja ohje allekirjoittaa ne ja lähettää koko pinkka takaisin sähköpostilla yhdessä passikopion kanssa. Ei siis kuriiria? Ei, sähköposti riittää, sain vastaukseksi. Tämähän meni vielä helpommin kuin olin arvellut! Hetki sen jälkeen kun olin lähettänyt allekirjoitetut asiakirjat, sain jo viestin että myyjä oli käynyt allekirjoittamassa oman osuutensa papereista ja tuonut kaikki avaimet. Kauppa oli syntynyt, congratulations! 

Kymmenen minuuttia myöhemmin kiinteistönvälittäjä-managerini Justin soitti minulle. "Boy, do I got good news or what!!?" hän kyseli tohkeissaan. No mitä, ihmettelin. Joo, Justinilla oli jo asuntooni halukas vuokralainen, vanhempi pariskunta jotka molemmat työskentelevät lääketeollisuuden palveluksessa. Häh, asunto on ollut omistuksessani ehkä vartin ja nyt on jo vuokralaiset tarjolla? How on earth, kyselin hämmästyneenä. No, Justin tehokkaana oli laittanut pyörät pyörimään heti kuntotarkastuksen jälkeen ja ilmoitus nettiin oli ilmestynyt jo seuraavana päivänä. Tehokkaana hän oli järjestänyt asunnossa jo näyttöjäkin. Ei ehkä menisi ihan joka paikassa läpi moinen, asunnosta ei ole edes tehty kauppoja kun jo välittäjä on vuokraamassa sitä eteenpäin. Lisäksi olimme Justinin kanssa alustavasti puhuneet vuokrapyynnöstä, mutta hän oli pannut vuokraan vielä 75$ enemmän kuin mistä puhuimme. Ei kai tässä voi kun olla tyytyväinen, jos tämä nyt menisi koko homma näin sujuvasti. Vaikka hieman kyllä edelleen hirvittää se, että Justin toimi jo näin pitkälle ennen kaupantekoa, tiedä vaikka tässä vielä joudutaan molemmat oikeuteen jostain "breaking and entering"-pykälästä. Jännitystä elämään! Toivotan Riemukasta Vappua kaikille blogin lukijoille, palataan asiaan ensi kuun puolella, on täällä kotimaan asuntosijoituksissakin ollut tapahtumarikasta, ainakin yhden blogikirjoituksen verran.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Ja seuraava Floridan kohde..

Terveiset Floridasta! Tosielämä menee nopeammin kuin Asuntosijoittaja ehtii päivittämään blogia. Edellisen asunnon vuokraus on vielä kertomatta, kun seuraavaa asuntoa jo pukkaa...! No, edellisen asunnon vuokraus kävi kuin elokuvissa; välittäjä laittoi ilmoituksen nettiin ja asunto löysi asukkaat alle kahdessa viikossa, jo helmikuun puolesta välistä. Koko prosessi meni kivuttomasti kun välittäjä hoiti hommat alusta loppuun, ja kun sama välittäjä toimii myös kiinteistömanagerina, jatkuu hänen palvelunsa edelleen. Ja apua tarvittiinkin aika pian, sillä asunnon peukoneeseen tuli vika, joka vaati korjausta. Manageri hoiti korjaajan paikalle ja kone sai toivon mukaan muutaman vuoden lisäelinaikaa. Amerikkalaisten kodinkoneiden laatu ei kyllä päätä huimaa, vaikuttavat heppoisilta ja sellaisia ne ovatkin.

Mutta sitten eteenpäin, ja tähän päivään. Tulin Floridaan reilu viikko sitten ja olin jo etukäteen sopinut kiinteistönvälittäjäni Justinin kanssa liudan esittelyjä potentiaalisiin kohteisiin. Koska budjettini on varsin tiukka, ja speksit aika tarkat, ei sopivia kohteita ollut kovin montaa. Halusin uudehkon (max. 15 vuotta vanhan) kahden makuuhuoneen asunnon tietyltä tarkasti rajatulta alueelta, ja sopivia kohteita löytyi kahdeksan kappaletta. Siinä vaiheessa kun päästiin itse asiaan, oli kolmesta kohteesta jo tehty tarjoukset, joten ne karsiutuivat pois. Jäljelle jäi viisi kohdetta, jotka kiersimme yhden iltapäivän aikana. Kaksi kohteista oli siistinnäköisellä aidatulla alueella, mutta jo ensivilkaisu asujaimistoon antoi hyvin voimakkaan negatiivisen fiiliksen, joten nämä karsiutuivat heti pois. Kolmas kohde osui muihin antamiini spekseihin, mutta talon ikä oli reilusti vanhempi, ja asunto olisi kaivannut ison remontin, joten jätin sen suosiolla pois. Jäljelle jäi kaksi kohdetta.

Ensimmäinen oli vuonna 2005 valmistuneen talon toisen kerroksen n. 100 neliön kokoinen condo-asunto kahdella makuuhuoneella ja kylpyhuoneella. Asunto oli täysin remontoitu ja sen pystyisi vuokraamaan heti. Realistinen vuokratuotto ennen veroja n. 8,1%. Loistava sijainti ja taloyhtiöllä hieno klubitalo, uima-allasalue ja kuntosali.

Toinen kohde oli samanikäinen kaksikerroksinen ns. townhouse, jossa oli alhaalla uusittu keittiö, olohuone, pikkuvessa ja pieni patio, ylhäällä kaksi makuuhuonetta joissa molemmissa omat kylppärit. Tämäkin koti oli siistissä kunnossa, ainoa pieni kauneusvirhe oli se, että makuuhuoneiden seiniä oli paikkamaalattu erivärisellä maalilla kuin millä seinät oli maalattu! DUH!! Pinta-ala oli n. 115 neliötä ja vuokratuotto hieman ensimmäistä kohdetta parempi, 8,5%. 

Eipä muuta kuin tarjoukset sisään molemmista, pyyntihinnoissa oli 3000 dollarin ero, tarjoukset jätin 1000 dollarin erolla tinkien n. 10% pyyntihinnoista. Ja pyyntihinnat olivat suunnilleen Kontulassa sijaitsevien yksiöiden hintoja vastaavat...eli rahoille täällä kyllä saa vastinetta! Vastaukset myyjiltä tulivat seuraavana päivänä: townhousesta oli tullut useampia tarjouksia, joten se oli myyty pyyntihintaan, pienemmän condon myyjä antoi vastatarjouksen joka oli pari tonnia alle pyyntihinnan. Keskustelin asiasta Justinin kanssa, ja yön yli nukuttani nostin omaa tarjoustani 2000 dollaria, joka oli myös maksimihinta, jonka olin valmis kohteesta maksamaan. Mikäli myyjä ei tätä hyväksyisi, niin ei väkisin. Mutta myyjäpä hyväksyi vastatarjoukseni! 

Eli nyt ollaan siinä pisteessä, että kävimme tänään Justinin kanssa katsomassa asunnon vielä kerran läpi, jonka jälkeen kävin maksamassa käsirahan kaupanvahvistajalle eli title companylle. Ja ensi viikon keskiviikkona vuorossa on kuntotarkastus, home inspection, johon tällä kerralla pääsen mukaan. Näillä mennään...ja mikäli haluatte nähdä, mitä on tulossa, niin alla pieni kuvakavalkadi kohteesta. Enjoy!