perjantai 19. joulukuuta 2014

Rauhallista Joulua!

Vuosi lähenee loppuaan. Asuntosijoittaja kuten kaikki muutkin ovat saaneet tänä vuonna kokea aikamoista turbulenssia niin sijoitusrintamalla kuin maailmanpolitiikassakin. Suomen taloustilanne jatkuu kituvana eikä hyviä uutisia ole näköpiirissä juuri ollut. Nyt on kuitenkin aika hiljentyä joulun viettoon ja jättää arkimurheet taakse. Sijoituksista, politiikasta ja taloudesta ehtii huolehtimaan myöhemminkin, keskitytään nauttimaan joulun ajasta, kukin omalla tavallaan; perheen kanssa, ystävien kera tai vaikka yksin, jos se tuntuu hyvältä. Asuntosijoittaja vetäytyy palmun alle lämpimään kirjojen ja ystävien kanssa, luvassa on leppoisia päiviä auringon hyväiltävänä. Toivotan kaikille blogin lukijoille mitä parhainta joulua ja parempaa vuotta 2015! Tervetuloa blogin mukaan taas tammikuussa, jolloin käynnistyy jo blogin kuudes (!) vuosi!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Katse Amerikkaan, osa I

Olen jo pidemmän aikaa halunnut kirjoittaa ulkomaan kohteisiin suuntautuvasta asuntosijoittamisesta, ja koska aihepiiri on sen verran laaja, päätin paloitella sen useampaan kokonaisuuteen, jotka sitten jonkinajan kuluessa ilmestyvät tähän blogiin. Tämä ensimmäinen kirjoitus olkoon eräänlainen lyhyt johdanto aiheeseen. Syy minkä vuoksi kirjoitan nimenomaan USA:n kohteista, on se, että ne tuntuvat itselleni kaikista kiinnostavimmilta. Muita potentiaalisia ulkomaan kohteita asuntosijoittajalle mielestäni ovat ainakin Espanja ja Portugali, jotka EU-maina ovat kohtalaisen helppoja maita mennä mukaan markkinoille. Toki mielenkiintoisia kohteita löytyy muualtakin, mutta ainakaan itselläni ei muista markkinoista ole tarvittavaa tietoa.

Katse länteen päin kannattaa kääntää, mikäli Suomen asuntojen (ainakin pääkaupunkiseudun) hinnat ahdistavat ja vuokratuottoprosentit tuntuvat alhaisilta. Ainakin Helsingin asuntomarkkinat pienten asuntojen kohdalla ovat sellaiset, että kovin korkeisiin vuokratuottohin on todella vaikea päästä. Lisäksi asuntojen ylläpitokulut Suomessa ovat lähteneet "lapasesta" kohonneiden verojen ja muiden kustannusten osalta. Ja jos vielä otetaan mukaan Suomeen liittyvä geopoliittinen riski (hei vaan, Venäjä!), vaikkakin tämä on toivon mukaan kaukaa haettu ajatus, niin sijoitusten hajauttaminen ulkomaan kohteisiin ei välttämättä ole yhtään hassumpi ajatus.

USA maana tarjoaa valtavan potentiaalin asuntosijoittajalle; yli 300 miljoonaa asukasta, 50 osavaltiota, dynaaminen, kasvava talous ja voimakas työperäinen muuttoliike niin maan sisällä kuin ulkomailtakin sekä vuoden 2008 markkinaromahduksen jäljiltä asuntojen edullisen hintatason. USAssa vuokralla asuminen ei ole sellainen mörkö, kuin Suomessa jossa isolle osalle ihmisistä omistusasuminen on se ainoa oikea päämäärä. Lisäksi USA tarjoaa hyvät mahdollisuudet valita loma-asuntojen (esim. Florida ja Las Vegas) tai perinteisten, pidempiaikaisten kotien vuokraamisen. Mahdollisuuksia on siis paljon!

Aivan noviisina ei kannata lähteä vieraan maan asuntomarkkinoille. Kannattaa tutustua eri osavaltioihin ja miettiä, mikä tuntuu omaan sijoitusfilosofiaan nähden järkevimmältä. Itseäni kiinnostaa useasta syystä eniten Florida; ilmasto, hyvät ja kohtuuhintaiset yhteydet Suomesta, voimakas muuttoliike, ja vapaa-ajan asuntojen voimakas kysyntä ja fakta, että Floridassa ei ole lainkaan osavaltion tuloverotusta. Ainoa itselleni mieleen tuleva negatiivinen asia Floridasta on ilmastoriski, eli se, että Florida on alttiina hurrikaaneille. Tämä nostaa vakuutusmaksuja ja saattaa aiheuttaa isojakin kustannuksia jos oikein huonosti käy.

Kaikista parhaiten  alkuun pääsee sillä, että kun on kartoittanut mielessään mielenkiintoisia kohteita, ostaa lentoliput ja lähtee paikan päälle katsomaan. Esim. juuri Floridaan on helppo lähteä lomalle ja yhdistää siihen eri kaupunkeihin ja alueisiin tutustumisen. Mikäli on matkustanut USAssa ja mielessä on jo tietty osavaltio tai kaupunki, joka kiinnostaa, helpottaa se huomattavasti asunnon hankintaprosessia.

Ennen matkaan lähtöä kannataa asiaa tutkia netistä. Netti tarjoaa runsaasti tietoa englanniksi mutta myös suomeksi. Alaa jonkin verran seuraavat tietävät varmaan Matias Savolaisen, joka on itse muutaman vuoden ajan keskittynyt Amerikan asuntobisnekseen. Itse en Matiasta henkilökohtaisesti tunne, mutta hänen bloginsa ja muu materiaali on ollut hyvänä apuna ajatusten eteenpäin viemisessä, joten linkkaan tähän ensimmäisen USA-postauksen lopuksi linkit Matiaksen materiaaleihin.

USAn asunnont sijoituskohteena

USA Asunnot lokakuu 2014

Matias Savolaisen blogi



tiistai 21. lokakuuta 2014

Kun tuntematon soittaa...

Lauantai-ilta. Rauhallinen koti-ilta, kynttilöitä, hyvää ruokaa. TV:n katselua oman sohvan syleilyssä. Kello lähestyy puolta yötä. Puhelin soi, tuntematon puhelinnumero.

-"Asuntosijoittaja", vastaan
-"...Hei, haloo...Oletko Herra Asuntosijoittaja...", kuulu puhelimesta
-"Joo, kyllä olen", vastaan hämilläni
-"Aah, ihanaa, onneksi vastasit, olen Neiti Vuokralainen, Asunnosta 1", sanoo huojentunut ääni

Tässä vaiheessa mielikuvitukseni saa siivet ja vatsanpohjasta kirpaisee, kun mietin, mikä katastrofi asunnossa on tapahtunut. Rikkimennyt vesiputki, joka puskee vettä asuntoon kovalla paineella? Kaasuhellan sytyttämä tulipalo? Yläkerran asunnosta lattia romahtanut? Samalla kun kelailen eri kauhuskenaarioita mielessäni, kuulen kuinka vuokralaiseni kertoo huojentuneena, että hänellä on vieraita kylässä istumassa iltaa, ja kun seurue oli lähtenyt ulos tupakalle, olivat asunnon avaimet jääneet sisään ja nyt herrasväki oli jumissa rappukäytävässä. Ja syy miksi puhelu tuli tuntemattomasta numerosta, oli se, että vuokralaisen oma puhelin oli jäänyt lukkojen taakse asuntoon. Ja nyt kaivattiin toimintaohjeita, miten toimia.

Ensihuojennnuksen jälkeen minua alkoi hymyilyttää, ja lupasin hätääntyneelle Neiti Vuokralaiselle, että tulen päästämään heidät pinteestä. Taas hyvä muistutus miksi on hyvä, että sijoitusasunnot ovat lähellä omaa kotia; on helppoa lähteä hoitamaan asioita kun on tarve. Ja hyvä muistutus myös siitä, että vuokranantajan kannattaa AINA pitää yhdet avaimet omistamaansa asuntoon. Säästin vuokralaiseltani pitkän pennin kun hänen ei tarvinnut kutsua lukkoseppää avaamaan ovea (taloyhtiön talonmies sattui olemaan lomalla), lisäksi sain hänet ikuisesti kiitolliseksi ritarillisella eleelläni!. Mutta episodin ehkä tärkein muistutus on se, että vuokranantajan on syytä tasaisin väliajoin tarkistaa, että vuokralaisella on voimassa oleva kotivakuutus vastuuvakuutuksella. Vuokralaista voi pyytää kerran vuodessa lähettämään kopion voimassa olevasta vakuutuskirjasta. Kun vakuutukset ovat ajan tasalla, voivat sekä vuokralainen että vuokranantaja nukkua yönsä hyvin, eikä vuokranantajan tarvitse saada sydänkohtausta jos vuokralainen soittaa yllättäen.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Asuntosijoitusohjelma radiossa

Radio Ravulla on alkanut Jenni Witikkalan hostaama asuntosijoittamista käsittelevä radio-ohjelma. Tulee livenä Ravulta maanantaisin klo 12.00-13.00, sekä uusintana useita kertoja. Ensimmäisessä lähetyksessä vieraana "Osta, Vuokraa, Vaurastu"-kirjan toinen kirjoittaja, asuntosijoittaja Olli Turunen. Ainakin ensimmäinen ohjelma vaikutti ihan hyvältä, kannattaa kääntää Ravun taajuudelle 102,0 tai kuunnella esim. tästä.

perjantai 29. elokuuta 2014

Vielä vuokratuoton laskemisesta

Edellinen bloggaus herätti runsaasti mielenkiintoa, ja sain myös yhteydenoton sijoitusasunnot.com-sivuston ylläpitäjältä, tässä vielä linkki heidän näkemykseensä siitä, kuinka vuokra-asunnon tuotto lasketaan. Sijoitusasunnot.com on erikoistunut isompien vuokrakokonaisuuksien hallintaan, niiden jalostamiseen ja myyntiin, eli jos sijoitusasunnon hankinta on ajankohtaista, kannattaa katsastaa heidän sivuillansa myynnissä olevat kohteet. Lisäksi heidän sivuiltaan saa postituslistalle liittymällä maksuttomat vuokratuottolaskurit, joita aion itse vielä testata. Bloggarin sydäntä tietysti lämmittää aina, kun joku huomioi blogin, jota bloginpitäjä kirjoittaa enemmän tai vähemmän antaumuksella!

maanantai 25. elokuuta 2014

Kuinka vuokratuotto lasketaan?

Isäni, joka hurahti asuntosjoittamiseen kypsässä 60+ iässä (otti mallia pojastaan??), aloitti kanssani keskustelun siitä, miten vuokra-asunnon tuotto lasketaan. Mielenkiintoinen kysymys, sillä erilaisia kaavoja laskea tuottoa tuntuu olevan useita, näin ollen yhtä oikeata tapaa ei siis liene ole. Itse tykkään pitää asiat simppelinä, joten peruskaavana käytän seuraavaa mallia:

Vuokratulo/kk x 12
- asunnon kulut (vastike, vesimaksu, muut maksut ja mahdolliset lainan korkokulut) x 12
/ asunnon hankintahinnalla

Eli näin yksinkertaisella kaavalla mennään, luvut voisivat näyttää esim. seuraavanlaisilta:

Tulot: vuokra 650€ x 12 = 7800€
Menot: vastike120€ + vesimaksu 18€ + lainankorkokulu 100€ x 12 = 2856€
Netto: 4944€
Asunnon ostohinta: 100000€

4944/100000 x 100 = 4,94%

Ylläolevassa mallissa päästään tyydyttävään, hieman alle viiden prosentin vuokratuottoon ennen veroja. Verot ovatkin sitten oma lukunsa, ja olen itse järkeillyt että on selkeämpi jättää verot huomioimatta vuokratuottoa laskiessa, koska se tekee tuoton laskemisen ja vertailun muihin sijoitusinstrumentteihin helpommaksi. Todellisuudessahan tuosta vuokratuotosta maksetaan pääomatuloveroa, joka on taas kiristymässä ensi vuonna, mikäli VVM:n budjettiesitys menee suunnitellusti läpi. Ja miksei menisi, sillä nykyinen ja edellinen hallitus ovat nimenomaan keskittyneet verojen korotuksiin yleisesti ja piensijoittajien kurjistamiseen erityisesti..

Kriitikot löytävät varmasti huomautettavaa laskukaavastani. Voidaan ihan aiheellisesti kysyä, onko asunnon ostohinta oikea kriteeri johon tuottoa kannattaa verrata. Jos sijoitusasunto on ostettu esim. 15 vuotta sitten hintaan 50.000€ ja sen arvo on tuplaantunut omistusaikana, olisiko kuitenkin parempi verrata tuottoprosenttia asunnon nykyarvoon? Ehkä, mutta ongelmaksi tulee se, että asunnon nykyarvo on aina vain arvio, ellei asuntoa myydä, joka on ainoa keino saada selville asunnon käypä arvo 100% varmuudella.

Onko blogin lukijoilla muita näkökantoja tähän tuoton laskemiseen? Mieluusti kuulisin argumentteja puolesta ja vastaan.


keskiviikko 6. elokuuta 2014

Lomat takana ja vähän Vuokraturvastakin

Taas yksi kesä alkaa olla lopuillaan. Asuntosijoittaja lomaili uutta kotia viimeistellen ja töitä tehden. Vuokra-asuntomarkkina elää tätä kirjoitettaessa vuoden kuuminta aikaa, ja olen muutamaa, aika hintavaa yksiötä (ei omia) vuokrannut, ja ottajia tuntuu olevan näille hyvissä osoitteissa sijaitseville, kalliinpuoleisille pikkukodeille riittävän. Minua hieman hymyilyttää uutisten joka syksyiset kommentit yksiöiden vuokrista, jotka ovat nyt saavuttaneet kipurajan. Tätä samaa levyä on veivattu varmaan kymmenkunta vuotta. Muistan, kuinka 2000-luvun alkupuolella pienistä yksiöistä pyydettiin/maksettiin vuokraa 500 euroa kuussa, ja kipurajalla oltiin. Nyt samaisista pikkuyksiöistä pyydetään lähes 700 euroa silmää räpäyttämättä. Ja vuokralaisia tuntuu riittävän.

Helsingissä yksiöiden hintatason määrittää aika pitkälle kaupungin sosiaalitoimi, joka maksaa tällä hetkellä asumista 650 euron edestä per nuppi. Syy vai seuraus, mutta sossua on siis kiittäminen kovista vuokrista Pk-seudulla. Ja kauppa tuntuu näilläkin hinnoilla edelleen käyvän.

Ystävämme Timo Metsolan/Vuokraturvan mukaan vuokra-asuntomarkkina on kuitenkin pehmeä, ja vuokratasoissa on havaittavissa jopa laskua. En tiedä missä päin maailmaa Metsolan putiikki asuntojaan välittää mutta Helsingin kantakaupungissa kuhina tuntuu käyvän. Vai miltä kuulostaa seuraava: Ullanlinna, 32,5m2, 1.kerroksen (maan tasalla) sisäpihan yksiö, vuokrapyyntö 850€, esittelyssä 11 asiakasta, joista seitsemän halusi vuokrata kodin itselleen. Not too shabby!

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, olen ihmetellyt sitä, miten kritiikittömästi valtamedia kohtelee Vuokraturvaa, aivan kuin kyseessä olisi joku yleishyödyllinen instanssi, jolla on etuoikeus kommentoida vuokra-asuntomarkkinaa, vaikka kyseessä on ihan tavallinen, voittoa tavoitteleva välitysliike siinä missä Huoneistokeskus, Kiinteistömaailma, RE/MAX, tai mikä muu välittäjä tahansa. Tämä asia on nyt huomattu muuallakin, kiinteistönvälitysalan anonyymi vaikuttaja Mahti Ahti on hyvin blogissaan tästä kirjoittanut Blogi löytyy tästä.

No, kukin taaplaa tyylillään, ja markkinoilla on tilaa erilaisille toimijoille, mutta puhutaan niistä edes oikeilla nimillä. Mukavaa, ja menestyksekästä loppukesää, sekaisesta maailmantilanteesta huolimatta, kaikille blogin lukijoille, pysykää kanavalla!

perjantai 30. toukokuuta 2014

Tuuliajolla

Otsikko kuvastaa hyvin blogin tilannetta viimeisten parin kuukauden osalta. Blogisti on vetänyt tässä ajassa läpi kuukauden pituisen ulkomaan työmatkan, uuden asunnon remontin ja valtavan määrän normihommia. Eli tylsää ei ole ollut mutta blogi on jäänyt ajelehtimaan. Tarkoitukseni on kuitenkin jatkaa bloggausta aiheesta, nyt vaan on rankan kevään jälkeen niin sanotusti takki tyhjänä. Kerään voimia kesän ajan ja palaan asiaan uudella innolla taas lomien jälkeen. Tuolloin (toivottavasti!) on muuttokin jo takana päin ja voin kirjoitella blogia uudesta kodista/toimistosta käsin. Tässä vaiheessa toivotan hyvää ja nautinnollista kesää kaikille lukijoille, palataan asiaan!

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Piinaava jännitys päättyy...ja taas kerran, remontti!

Blogin lukijat ovat varmasti pidättäneet hengitystään (heh-heh) odottaessaan asuntotrillerin lopputulosta! No, hyvinhän siinä kävi, piinaavien päivien ja viikkojen jälkeen rahoituskuvio selvisi pientä kiristystä ja uhkailua käyttäen, ja laina OP:sta vahvistui. Kaupat uudesta asunnosta tehtiin nopeasti, ja näin ollen minulla oli yht'äkkiä kuusi asuntoa, ja yhteensä yli puoli miljoonaa euroa asuntolainaa, woooaah! Otin uuteen asuntoon bullet-lainan, joka maksetaan pois siinä vaiheessa kun vanha asunto on myyty. Nyt vaan pitäisi saada oma asunto myytyä.

Tuumasta toimeen, aloitin myyntitoimet tilaamalla isännöitsijältä huoneiston myyntiasiakirjat, varasin ajan tutulta stailaajalta ja valokuvaajalta, jotka taikoisivat asunnostani upean myyntikohteen. Näin jälkikäteen sanottuna on pakko todeta, että näihin ammattilaisiin kannatti sijoittaa, alla pari makupalaa myytävästä kohteesta:




Kun kaikki oli valmista, avasin nettinäkyvyyden oikotiellä ja jäin odottamaan. Kauaa ei tarvinnut odotella, ensimmäinen yhteydenotto tuli seitsemän minuutin kuluttua siitä kun nettinäkyvyys aukeni. Sovin soittajan kanssa yksityisesittelyn seuraavalle päivälle. Nyt se oli menoa!

Seuraava päivä tuli ja niin tulivat asiakkaatkin, mukava kolmekymppinen pariskunta. Esittelin heille kotini, ja he pitivät näkemästään, sillä muutaman päivän kuluttua he tekivät tarjouksen asunnostani. Ehdin siinä välissä järjestää yleisen esittelyn, jossa oli paljon kiinnostuneita, ja josta sain myös yhden tarjouksen, eli lopulta minulla oli kaksi tarjousta käsissäni. Parin tarjouskierroksen jälkeen yksityisesittelyssä käynyt pariskunta teki tarjouksen jonka pystyin hyväksymään. Eli...MYYTY! Sovimme, että teemme kaupat kahdessa erässä, varsinainen kauppa tehtiin osalla kauppahinnasta ja loppukauppahinta maksettaisiin myöhemmin, lähempänä muuttopäivää. Koko prosessi oli yllättävän nopea ja kivuton, tosin tiesin, että asuntoni on aika namu, ja arvasin, että se menisi kohtuullisen nopeasti kaupaksi.

Tästä päästäänkin sujuvasti nykyhetkeen, ja tärkeimpään syyhyn, miksi blogissa on ollut hiljaista näinkin pitkään...uuden asunnon remontti! Remontin suunnittelu vaatii hermoja, aikaa ja rahaa. Mitä parkettia, mitkä keittiökoneet, mitkä laatat, puretaanko seiniä, miten valaistus hoidetaan, jne, jne, jne. Nyt suunnitelmat alkavat olla valmiit ja käytännön toimet asunnossa alkavat huomenna-aamulla, jolloin remonttifirma aloittaa purkutyöt asunnossa. Mikäli kaikki menee putkeen (ja kokemuksesta tiedän ettei mene), niin koko homman pitäisi olla purkissa toukokuun loppuun mennessä. Kivan lisätwistin kuvioon tuo se, että häivyn itse ulkomaan työmatkalle reiluksi kolmeksi viikoksi toukokuun alusta, joten olisi aika kiva, jos kaikki kuviot olisivat kohtuullisen selvät ennen matkaa, jonka aikana hyvä ystäväni hoitaa remontin valvontaa...huh!

Vuokra-asuntorintamalta sen verran, että edellisessä postauksessa mainittu liesiongelma ratkesi kuin itsestään; uudessa asunnossa oli n. 5 vuotta vanhat liesi ja jääkaappi-pakastin, joten liesi roudattiin vuokrakohteeseen korvaamaan rikkimennyttä liettä. Jääkaappi-pakastin meni kaupaksi tori.fi:ssä kahdessa päivässä. Asioilla on taipumus järjestyä.

Huomista jännityksellä odottaen!


keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Koti, sijoituksista suurin

Tammi- ja helmikuukin ovat menneet ihan vilahduksessa, vuokra-asuntorintamalla on ollut hiljaista, mitä nyt yhden asunnon liesi toimii kuulemma hieman heikosti. Olin vuokralaiseen yhteydessä koskien vuokrasopimuksen jatkoa (sopimus on katkolla maaliskuun alussa), ja kun sitten kysyin, onko kaikki toiminut niinkuin pitäisi, tuli tuo reistaileva lieden uuni esiin. Eli varmaan lieden ostoon tässä on ryhdyttävä.

Mutta on tässä ollut jännitystä asuntoihinkin liittyen; olen löytänyt itselleni uuden kodin! En ole mitenkään aktiivisesti ollut ostajana liikenteessä, silloin tällöin olen käynyt asuntoesittelyissä kun joku mielenkiintoinen kohde on osunut kohdalle. Nykyisessä kodissani ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta tilojen jakautuminen asunnossa ei ole minulle kaikista optimaalisin. Ja 1930-luvun talon "äänieristeet" (heh-heh) ovat välillä kiukuttaneet, mutta muuten olen viihtynyt hyvin kodissani. Omaa asuntoahan ei voi ihan puhtaasti edes pitää sijoituksena, ja jotkut hardcore asuntosijoittajat ovat sitä mieltä että omistamassaan asunnossa ei kannata asua, vaan on järkevämpää olla vuokralla. Olen itse kuitenkin aikalailla koti-ihminen, enkä haluaisi enää tässä iässä asua vuokralla, joten minulle omistusasunto on ainoa vaihtoehto.

Viime viikon loppupuolella kuitenkin kolahti ja kovaa. Surffailin oikotie.fi:ssa ja selailin kohteita vakiopostinumeroalueiltani (minulla on n. 10 postinumeroa joiden kohteita selaan), ja eikös sieltä osunut silmään pienehkö neljän huoneen asunto juuri putkiremontoidusta talosta pienen puiston reunalta. Otin heti yhteyttä välittäjään ja tilasin itselleni kohteen asiakirjat sähköpostilla. Kun niitä ei kuulunut seuraavaan päivään mennessä, soitin välittäjälle ja kysyin mikä maksaa. Oikotien kautta lähetetyt viestit kuulemma menevät eri postilaatikkoon..! No, sain asiakirjat, tutkin ne läpi ja totesin kohteen edelleen kiinnostavaksi, joten otin heti pankkiin yhteyttä keskustellakseni rahoituskuvioista. Sain ajan seuraavalle päivälle, eli nopeasti meni. Sovin myös välittäjän kanssa esittelyn asuntoon ja se järjestyi heti saman päivän iltana.

Lievää jännitystä tuntien sitten menin esittelyyn....ja BOOM! Asunto kolahti heti myös livenä! Talo on rakennettu 1960-luvun alussa ja oli kylpyhuonetta ja wc:tä lukuunottamatta lähes alkuperäisessä kunnossa. Keittiö oli jossain vaiheessa uusittu, mutta muuten asunnon 60-luvun piirteet olivat näkyvillä. Pohjaratkaisu oli kuin tehty minulle. Yksi seinä vaatisi purkamisen, mutta muuten asuntoon riittäisi keittiön ja pintojen uusiminen. Yay! Esittelyssä oli kanssani toiset asiakkaat, nuorehko pariskunta pienen lapsen kanssa, mutta he poistuivat (onneksi!) aika nopeasti. Mutta minä olin myyty. Poislähtiessäni vatsassa kupli mukavasti...

Tapaaminen pankin kanssa oli tyypillinen OP-Pohjola tapaaminen; olen ollut saman pankin ja konttorin asiakas 24 vuotta, ja joka kerran konttorissa asioidessani (pari kertaa vuodessa) asiakkuuteni alkaa aina nollasta henkilöllisyyden tarkistamisella...call me nobody! =) Kävimme läpi ajatukseni koko kuviosta, varallisuuteni, velkani ja tuloni. Asiaa hoitava virkailija lupaili vastausta "ensi viikon alkupuolelle". Heti pankki visiitin jälkeen olin sopinut uuden käynnin asunnolle ja tein kohteesta tarjouksen. Lähdin tarjoamaan n. 13% alle pyydetyn myyntihinnan joka oli mielestäni selkeästi liian kallis. Tarjoukseen jätettiin vielä takaportiksi lainaehto, eli pankin aamen rahoituskuvion suhteen.

Itse hintaneuvotteluprosessi meni jouhevasti viikonlopun aikana, ja tiistaiaamuna hyväksyin myyjien antaman vastatarjouksen-vastatarjouksen. Lopullinen hinta oli mielestäni kohtuullinen, ei kuitenkaan missään tapauksessa halpa. Mutta asunto oli juuri sellainen mitä olen hakenut. Nyt tätä kirjoittaessani elän edelleen epätietoisuudessa rahoituksen suhteen...toivottavasti pankki saa päätöksen aikaan luvatusti alkuviikosta, keskiviikko voidaan varmaan vielä laskea alkuviikoksi. Katsotaan miten äijän käy...

torstai 23. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, miten tästä eteenpäin?

Oikein mahtavaa alkanutta vuotta 2014 itse kullekin! Omalta osaltani vuosi vaihtui USAssa, joka kärsi ennätyspakkasista vuoden vaihteen tienoilla. Oma paluunikin myöhästyi parilla päivällä lentojen peruunnuttua hyisien säiden vuoksi. Lähes kolmen viikon loma tuli tarpeeseen. Vuosi 2013 oli omassa elämässäni aika turbulentti, niin työelämässä kuin asuntosijoitusrintamalla; työkuviot menivät uusiksi kahteen kertaan, ja asuntopuolella hankin yhden uuden sijoituskohteen, remontoin kahta kohdetta ja etsin uusia vuokralaisia useammin kuin edes haluan muistella. Jotenkin toivoisin että tämä vuosi menisi hieman vähemmällä puurtamisella.

Uusi vuosi antaa aina hyvän mahdollisuuden tehdä päätöksiä ja lupauksia alkavalle vuodelle. Koska nämä ylevät ja hienot päätökset ja lupaukset (esim. "laihdutan x kiloa vuoden loppuun mennessä" tai "ostan tänä vuonna kaksi uutta asuntoa" tai "lopetan turhista asioista stressaamisen") karahtavat yleensä karille viimeistään helmikuun loppuun mennessä, olen jo aikoja sitten luopunut mistään erityisistä uuden vuoden lupauksista. Mieluummin elän päivän kerrallaan, hiljaa hengitellen ja katson mitä tuleman pitää. Jonkinlaista vuosisuunnitelmaa voisi kuitenkin miettiä näin vuoden alussa. Olisiko tänä vuonna hyvä aika muuttaa uuteen kotiin? Ostanko uuden sijoitusasunnon tänä vuonna? Jos ostan, olisiko nyt aika katsoa ulkomaan kohteita vai pysytellä Suomen markkinoilla? Miten toivon työkuvioden järjestyvän tälle vuodelle?

Oma vuosisuunnitelmani tuntuu olevan vielä suuren hämärän peitossa. Joululoma ei tuonut "suurta valaistumista" oikein minkään asian suhteen.Yhdestä asiasta tein kuitenkin jonkinlaisen aiesopimuksen itseni kanssa, ja se oli päätös tutustua paremmin USA:n kiinteistömarkkinaan ja sieltä sijoitusasunnon hankkiminen ennemmin kuin Suomesta, jossa asuntojen hinnat taitavat olla aikalailla tapissa tällä hetkellä. USAssa taas hinnat ovat vasta lähteneet nousuun usean vuoden laskun jälkeen, eli siellä on edelleen mahdollisuus tehdä todellisia diilejä. Tästä lisää vielä tämän vuoden aikana tässä blogissa...

Loppuvuoden kyselyssä kysyin "Missä sijoitusasuntosi sijaitsee?" Vastauksia tuli 78 kappaletta (laskuri näyttää 59), ja tulokset ovat tässä:

Helsinki
  22 (37%)
Espoo/Vantaa/Kauniainen
  8 (13%)
Muu Uusimaa
  14 (23%)
Muut isot kaupungit (TKU/TMP/OUL)
  14 (23%)
Muu Suomi
  16 (27%)
Ulkomaat
  4 (6%)


Votes so far: 59 
Etelä-Suomi (PKS ja Uusimaa) saivat hieman yli puolet äänistä, ja muu Suomi loput. Ulkomaiden osuus jäi vielä aika pieneksi. Tämän vuoden ensimmäinen kysely on nyt auki, käykäähän vastaamassa!