torstai 24. joulukuuta 2015

This land is my land!

Ostin maata. Ensimmäisen kerran elämässäni. Kyseessä on 1/4 eekkeri hienointa Floridan maata. Hinta oli suorastaan naurettavan halpa, muutama hassu tuhatlappunen. Ideana on, että kovasti kasvavassa Floridassa tonttien hinnat nousevat raketin lailla, joten 1-3 vuoden aikajänteellä pitäisi päästä 40-60% tuottoihin. Saa nähdä.



Välittäjät Floridassa lupailevat näitä huikeita prosentuaalisia tuottoja, joten pakkohan se oli itsestä tehdä koekaniini ja tarttua tilaisuuteen kun hyvä tontti tuli saataville. Seuraillaan tilannetta, ja katsellaan, toteutuvatko luvatut arvonnousut. Suomalaiseen tapaan olen tietysti skeptinen. Jos joku blogin lukijoista on kiinnostunut tästä aiheesta, ja haluaa päästä mukaan koekaniini-osastolle, niin voi lähettää yksityisviestiä. Sen enempää en tässä blogissa ala tätä ajatusta myymään.

Nyt on myös hyvä aika toivottaa kaikille blogin lukijoille rauhallista joulua sekä onnea ja menestystä vuodelle 2016. Asuntosijoittaja viettää joulunsa perinteisesti Floridassa, ja yrittää lomailla maalausprojektin, verhotangon oston ja erinäisten palaverien ja tilivuoden loppuun liittyvien asioiden välissä. Ainakin aurinko paistaa. Ja kotona Suomessa yksiö nro 1 odottaa edelleen tyhjänä toimenpiteitä, niistä lisää ensi vuoden puolella. Nauttikaa ja ottakaa iisisti!


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Edessä vuokrien lasku?

Hesari uutisoi taas aika raflaavasti, että asuntojen vuokrat saattavat olla jopa laskussa. Ymmärrän, että Hesari tarvitsee raflaavia otsikoita jotta se saa haluttuja klikkauksia ja sitä kautta toivottavasti mainostuloja, mutta kyllä toimittaja voisi silti tehdä taustatyönsä paremmin. Ensinnäkin, on turha edes yrittää niputtaa koko pääkaupungin vuokramarkkinaa yhteen, niin eriytyneestä kokonaisuudesta on kyse. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat hyvin erilaisia kaupunkeja niin asuntokantansa kuin vuokramarkkinansa suhteen. Helsinki erityisesti on aivan oma lukunsa kun puhutaan asuntojen vuokrauksesta. Helsingin sisälläkin erot ovat suuret, Puistolassa sijaitseva viiden huoneen omakotitalo on täysin eri planeetalla vuokrattavuuden suhteen kuin 22m2 keskustayksiö. Ja kyllä, olen samaa mieltä Hesarin uutisen kanssa siitä, että isoissa perheasunnoissa, kuten esim. mainitsemassani Puistolan omakotitalossa vuokrissa ei juurikaan ole nousuvaraa. Mutta pienet asunnot halutuilla keskusta-alueilla menevät edelleen nopeasti vuokralle.

Toinen asia, joka tässä Hesarin uutisessa osui silmään, oli se, että ennen kuin edes avasin itse uutislinkkiä, tiesin jo kuka on Hesarin mainitsema "asiantuntija". Kukas muu kuin Vuokraturvan Timo Metsola, jolla tuntuu olla lähes kanonisoitu asema kun kyse on vuokramarkkinan kommentoimisesta. En henkilökohtaisesti tunne Metsolaa, mutta en voi muuta kuin onnitella häntä siitä, että hän on median silmissä "the one and only" jolta pyydetään kommenttia näihin vuokrausuutisiin. Kuinkahan moni Hesarin lukija edelleen kuvittelee, että Vuokraturva on jokin yleishyödyllinen toimija asunnon vuokrauksessa ja sen oheistoiminnoissa? Vuokraturva on kuitenkin osakeyhtiö, jonka tavoitteena on tehdä voittoa ja saada myös Metsolan lomakkoon täytettä. Näin ollen Metsolan kommentointi pitää lukea muistaen se, että hän on edistämässä omia bisneksiään, ei puhumassa jonkin yleishyödyllisen instanssin puolesta.

En niinkään kritisoi Metsolaa tässä asiassa, vaan ennemminkin Suomen mediaa, (mm. Hesaria), siitä, että he antavat yhdelle kaupalliselle toimijalle jatkuvasti yksioikeuden kommentoida vuokramarkkinaa tässä asiantuntijan roolissa, ilman että selkeästi tuodaan esille hänen lähtökohtansa kommentointiin.

Keskivertoasuntosijoittaja joka yleensä sijoittaa pieniin yksiöihin tai kaksioihin kasvavissa yliopistokaupungeissa (ainakin jos on lukenut Asuntosijoittaja-blogin ohjeita siitä mihin kannattaa sijoittaa :-) ), voi edelleen nukkua yönsä hyvin ilman pelkoa vuokrien dramaattisesta laskusta. Jos sen sijaan jostain syystä on vuokraamassa perheasuntoa, voi olla syytä pohtia onko se paras mahdollinen kohde asuntosijoittajan salkkuun.

perjantai 30. lokakuuta 2015

Asuntosijoittamisesta mediassa

Viimeisen viikon aikana asuntosijoittaminen on ollut näkyvästi mediassa. Ensin Hesarissa oli juttu Matias Savolaisen asuntobisneksistä, ja nyt sitten Nordnetin rahapodissa asuntospesiaali.
Eli tässäpä teillekin, olkaa hyvät! Ja mukavaa viikonloppua kaikille!

perjantai 23. lokakuuta 2015

Peruspullaa, eli asunnon vuokrausta.

Lokakuun loppupuoli ja asuntoasiat ovat menneet omalla painollaan jo pidemmän aikaa ilman sen suurempia ponnisteluja. Tänään sain kuitenkin sähköpostia Asunto 1:n vuokralaiselta, nuorehkolta naiselta joka on ollut asiakkaanani pari vuotta, jossa hän ilmoitti muuttavansa toisaalle marraskuun lopussa ja irtisanoi vuokrasopimuksensa. Eli nyt ollaan taas perusasioiden äärellä, pikkuyksiön vuokrauksessa. Sovimme, että palaan lähiaikoina asiaan koskien esittelyjä ja avainten luovutusta. Oman lisämausteensa tähän caseen tuo syksyni aikataulu, joka on harvinaisen repaleinen ja sisältää taas jonkin verran matkustusta.

Mietinkin nyt vakavasti koko vuokrausrumban ulkoistamista tutulleni, joka on aloittanut työt myyntineuvottelijana kiinteistönvälitysalan yrityksessä. Jos saan hyvän diilin, niin en aio itse ottaa tästä yhtä lisähommaa muutenkin kiireisiin viikkoihin, vaan päästä helpolla. Ja olen valmis jotain tästä helppoudesta maksamaankin tällä kerralla. Seuraillaan tilannetta...

lauantai 26. syyskuuta 2015

Turvapaikanhakijat=profittia asuntosijoittajalle?

Asuntosijoittaja-blogi on pysytellyt ja pysyttelee edelleenkin päivän politiikasta vapaana alueena, mutta en malta olla jakamatta Timo Metsolan näkemystä viimeisten viikkojen turvapaikanhakijoiden vyörystä, ja siitä asuntosijoittajille aukeavista mahdollisuuksista muuttotappiopaikkakunnilla. Kirjoitus löytyy napsauttamalla tästä.

torstai 3. syyskuuta 2015

Alhaisilla koroilla buustia vararahastoon

Kauppalehden artikkelin mukaan pankit ovat taas lähteneet kilpailemaan asuntolainojen marginaaleilla. Ja hyvä niin, kilpailu on hyvästä sekä pankeille, ja varsinkin asiakkaille. Vaikka alimmat marginaalit ovat lehtitietojen mukaan nyt hieman alle yhden prosentin, ollaan vielä kaukana niistä ajoista jolloin lainaa sai 0,3-0,5 prosentin marginaalilla, onpa joku saattanut saada jopa alle tämänkin. Tosin lainojen korot ovat nyt niin alhaalla, että hieman korkeampienkin marginalien kanssa lainojen kokonaiskorot ovat ennätyksellisen alhaalla. Enkä jaksa uskoa että korot kovin nopeasti olisivat nousussa, niin heikoissa kantimissa on Suomen taloustilanne, eikä Euroopan tasollakaan vielä voi mistään kovin suuresta nousukaudesta puhua, vaikka paikoitellen orastavaa talouskasvua onkin havaittavissa.

Asuntosijoittajaa alhainen korkotaso ilostuttaa. Raha on tällä hetkellä käytännössä ilmaista. Moni asuntovelallinen miettii sitäkin vaihtoehtoa, että nyt alhaisen korkotason aikana kannattaisi maksaa lainoja nopeammin pois. Itse olen asiasta eri mieltä. Päinvastoin, tartuin keväällä yhden lainani osalta pankin tarjoukseen lyhennysvapaasta ja näin ollen suurin yksittäinen lainani on maksujen osalta jäähyllä ensi vuoden kevääseen asti. Olen kyllä varmaan siinä mielessä huono kansalainen, että poliitikkojen toiveiden mukaisesti en olekaan rynnännyt yli jäävän rahan kanssa ostamaan taulu-tv:tä, kylpylälomia tai mitään muutakaan normaalista poikkeavaa, vaan olen siirtänyt rahaa samassa tahdissa omaan vararahastoon.

Kevään Amerikan asuntojen oston jälkeen vararahastoni oli päässyt hälyttävän alhaiselle tasolle (yleensä pyrin pitämään noin puolen vuoden menoja vastaavan vararahaston säästötilillä), joten nyt noilla lainanlyhennysrahoilla olen nostanut vararahastoni arvon taas lähelle tuota puolen vuoden tavoitetta. Kun elämässä ei koskaan tiedä, mitä nurkan takaa tulee, on tällainen vararahasto hyvä olla olemassa. Tästä vararahastosta ei Suomessa paljoa puhuta, sillä moni laskee sen varaan, että yhteiskunta hoitaa ja maksaa aina, jos tiukka tilanne iskee. Ja kun sitten tiukka paikka osuu omalle kohdalle (sairaus, työttömyys, avioero, jne), ollaan ihmeissään kun sossu/valtio/kela/tms ei pelastakaan. Tästä seuraa luottohäiriömerkintöjä, pikavippikierteitä ja pahimmassa tapauksessa kodittomuutta. Ei naurata siinä vaiheessa kun kämppä lähtee alta!

Näin ollen suosittelen ihan jokaiselle oman vararahaston säästämistä. Ymmärrän, että moni elää kädestä suuhun ja on tosi helppoa sanoa, ettei palkasta jää mitään säästöön, mutta olen varma, että ihan jokainen pystyy laittamaan pienen siivun joka kuukausi säästöön. Parasta on automatisoida koko homma siten, että kun palkka tulee tilille, siirtyy sieltä automaattisesti säästötilille sopiva summa. Ei haittaa, vaikka aloittaa pienesti, esim. 50 euroa kuussa riittää. Kun unohtaa koko asian, ja vasta vuoden lopussa katsoo säästötilille, on sinne kuin huomaamatta kertynyt 600 euroa. Ehkä tässä vaiheessa voi nostaa kuukaudessa säästettävän summan sataan euroon. Ja seuraavan vuoden lopussa tilillä onkin jo 1800 euroa. Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Kuten sanottu, summalla ei alussa ole niin väliä, tärkeintä on että aloittaa vararahaston rakentamisen.

Haastankin kaikki tämän blogin lukijat; jollei teillä vielä ole omaa vararahastoa (tai miksi ikinä sitä haluattekin kutsua), aloittakaa sen rakentaminen tänään!

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Onko nyt hyvä aika olla asuntosijoittaja?

Kesä tuli (vai tuliko, ei ainakaan ilmojen puolesta!), ja kohta voi sanoa että se menikin, heinäkuun viimeinen päivä on juuri aluillaan. Suurin osa niistä, joilla vielä on työpaikka, alkaa vähitellen palailemaan takaisin töihin, ja opiskelijat ja muut koululaiset aloittavat parin viikon päästä aherruksensa koulun penkillä. Aistittavissa on tietynlaista haikeutta päättyvästä kesästä.

Kuluneen kesän talousuutiset eivät ainakaan ole vähentäneet haikeuden tunnetta, niin moni työpaikka on kesän aikana kadonnut ja väkeä siirtynyt sankoin joukoin kortistoon työnhakijan statuksella. Osa irtisanotuista voi työllistä piankin uudelleen, osa aloittaa yrittäjänä, mutta pelottavan monella työttömyys saattaa pitkittyä määrittelemättömäksi ajaksi. Talous mataa, eikä uusia työpaikkoja synny. Kun tähän soppaan vielä lisätään Kreikan tragedian ja draaman välimaastossa oleva tilanne, ja sieltä luultavasti maksettavaksemme tulevat sitoumukset (kiitos, Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen!), voidaan sanoa, että Suomen tilanne näyttää kertakaikkisen masentavalta. Näyttää vahvasti siltä, että tästä vuodesta tulee neljäs perättäinen vuosi jolloin talous ei kasva. Myönnän, että olen pessimisti, enkä usko edes ensi vuoden tuovan pelastusta tilanteeseen. Niin kauan kun Suomen hallitus näpertelee lillukanvarsien kanssa ja keskittyy korottamaan veroja, sen sijaan että aloittaisi vaadittavat rakennemuutokset, ei muutosta taloustilanteessa tule tapahtumaan.

Niin kauan kuin tilanne jatkuu nykyisenlaisena, ei Asuntosijoittajalla ole muuta mahdollisuutta, kuin mukautua vallitsevaan tilanteeseen, ja järjestellä omat menonsa ja tulonsa sen mukaan. Koska taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, on meidän kaikkien asuntosijoittajien aika pysähtyä hetkeksi ja miettiä omaa tilannetta ja strategiaa. Mitä nyt kannattaa tehdä? Onko nyt hyvä aika olla asuntosijoittaja?

Vaikka taloustilanne on huono, kaikkien on pakko asua jossain. Vuokra-asunnoillekin on siis edelleen kysyntää. Vuokramarkkina tuntuu kuitenkin olevan eritytymässä. Helsingissä varsinkin, mutta myös muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa, eletään ihan eri sfääreissä kuin pienemmillä paikkakunnilla. Asunnoista on kysyntää ja vuokratasot vähintäänkin pysyttelevät nykyisellä tasolla, saattavat jopa hieman noustakin, ainakin näin loppukesästä, jolloin vuokramarkkina käy kuumimmillaan. Muissakin suurissa kaupungeissa ja yliopistokaupungeissa vuokra-asunnoista on kysyntää ja markkinat toimivat. Mutta pienemmillä paikkakunnilla tilanne on toinen. Esimerkiksi Salossa, jossa Microsoft ajaa toimintansa alas, tilanne näyttää erityisen huonolta asuntosijoittamisen kannalta. Ei käy kateeksi Salon alueen asuntosijoittajia. Monet pienet kaupungit ja kunnat sinnittelevät yhden tai kahden yrityksen varassa, ja siinä vaiheessa jos ja kun yritys päättää supistaa toimintaansa, tai lopettaa sen kokonaan, voidaan sitä pitää lähes kuoliniskuna kyseisen paikkakunnan vuokramarkkinalle. Puhumattakaan asuntojen hintojen kehityksestä.

Eli vuokra-asunnon sijainnin merkitys on tämän taloustaantuman aikana muuttunut erityisen tärkeäksi. Vanha sanonta, asuntobisneksen kolme tärkeintä asiaa, sijainti, sijainti ja sijainti, ei voisi olla enemmän oikeassa!

Toinen asia, joka on jo näkynyt mediassakin, on taloyhtiöiden isot remontit. Kuinka moni aloitteleva asuntosijoittaja on ihastunut söpöön pikkuyksiöön, mutta jättänyt sen huomoimatta, että vanhassa talossa on kaikki suuret peruskorjaukset tekemättä. Ja siinä vaiheessa kun korjauksia aletaan tekemään, usein liian myöhään, on asuntosijoittajan tuotot syöty vuosikausiksi. Onpa pieniltä paikkakunnilta kuulunut sellaistakin, että pankit eivät edes myönnä korjauslainoja taloyhtiöille! Aikamoinen tilanne!

Taloyhtiön kunnon selvittäminen on sijoitusasunnon ostovaiheessa erityisen tärkeätä, kaikki asiakirjat kannattaa lukea huolella, ja tarkistaa vielä isännöitsijältä, ettei asunnon kanssa tule ikäviä yllätyksiä remonttien suhteen.

Kolmanneksi nostaisin vielä vuokralaisen valinnan. Niin mukavalta kuin hyväntekeväisyys saattaa tuntuakin, kehoitan kaikkia asuntosijoittajia olemaan erityisen huolellinen vuokralaisvalinnassa näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Luottotietojen tarkistus ja vuokranmaksun seuranta täytyy hoitaa tarkasti. Luottohäiriömerkintä, tai yksikin viivästynyt vuokranmaksu, on merkki ongelmasta johon täytyy puuttua. Saattaa kuulostaa julmalta, ja ehkä se onkin sitä, mutta yksittäisen asuntosijoittajan ei kannata alkaa leikkimään suurtä hyväntekijää, siinä voi helposti saada siipensä ja jäädä maksumieheksi.

Jos olet jo asuntosijoittaja, nämä ovat varmaan jo ihan päivänselviä kohtia, mutta jos olet vasta suunnittelemassa tai aloittamassa asuntosijoittamista, kannattaa olla tarkkana näiden asioiden kanssa ja hankkia tietoa. Lukea alan kirjallisuutta ja blogeja. Tämäkin Asuntosijoittaja-blogi on jo ollut olemassa kuudetta vuotta, ja uskon/toivon sen olevan hyvä tietolähde niin kokeneille kuin uusille asuntosijoittajille.

Summa summarum, vastaan omaan kysymykseeni; nyt on ihan hyvä aika olla asuntosijoittaja, kunhan vaan tietää mitä on tekemässä. Hio strategiaasi, hanki tietoa, lue kirjallisuutta, opi virheistäsi ja kysele kokeneemmiltasi. Olen itse tyytyväinen, mikäli pystyn auttamaan jotain toista asuntosijoittajaa omalla kokemuksellani. Leppoisia loppukesänpäiviä toivottaen!