Aikaa on taas kulunut viime bloggauksesta, ja kevätkin on lopulta taipunut kesäksi. Asuntosijoittajan kevät on ollut tapahtumarikas, mukaan on mahtunut niin elämän iloja (mukavia matkoja, hyviä diilejä) kuin surujakin. Ja tässä postauksessa ajattelin nyt keskittyä tuohon jälkimmäiseen.
Menetin toukokuun puolivälissä lähiomaisen, joka oli ehtinyt on varsin kunnioitettavaan yli 90 vuoden ikään. RIP. Kyseistä sukulaista on pitkälti kiittäminen oman sijoitusvarallisuuden kasvattamisessa, sain häneltä noin 15 vuotta sitten ajatuksen sijoittaa Koneen ja Orionin osakkeisiin. Kyseisten firmojen kurssikäyriä katsomalla voi kukin todeta että vinkki oli hyvä.
Läheisen kuolemaan liittyy surun lisäksi paljon käytännön asioita ja koska nyt pois menneellä läheisellä ei ollut omia lapsia, on asioiden hoitaminen jäänyt minun ja perheeni hoidettavaksi. Suurin projekti on ollut noin 60 vuotta vanhan, ison omakotitalon tyhjennys ja tavaran perkaaminen. Tavaraa on paljon ja kaikkeen liittyy paljon historiaa ja muistoja. Epäilen että kesä ehtii vaihtua syksyksi ennen kuin talo on tyhjä.
Kuolemaan liittyy myös testamentti ja perintöasiat. Sukulaiseni testamentin mukaan edellä mainittu kiinteistö päätyi minulle. Minusta tuli siis kiinteistösijoittaja sanan varsinaisessa merkityksessä! Mitä tälle kiinteistölle seuraavaksi tapahtuu, on vielä hieman hämärän peitossa. Käytännön asioista perukirja ja perintövero lienee seuraavat pureskeltavat asiat, eli tekemiset eivät lopu talon tyhjentämiseen. Ajatuksia kiinteistön tulevaisuudesta on, mutta ne jääkööt vielä hautumaan.
Toivotan kaikille blogin lukijoille rentouttavaa kesää, palaillaan asiaan taas syksyn saapuessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti