perjantai 30. toukokuuta 2014
Tuuliajolla
Otsikko kuvastaa hyvin blogin tilannetta viimeisten parin kuukauden osalta. Blogisti on vetänyt tässä ajassa läpi kuukauden pituisen ulkomaan työmatkan, uuden asunnon remontin ja valtavan määrän normihommia. Eli tylsää ei ole ollut mutta blogi on jäänyt ajelehtimaan. Tarkoitukseni on kuitenkin jatkaa bloggausta aiheesta, nyt vaan on rankan kevään jälkeen niin sanotusti takki tyhjänä. Kerään voimia kesän ajan ja palaan asiaan uudella innolla taas lomien jälkeen. Tuolloin (toivottavasti!) on muuttokin jo takana päin ja voin kirjoitella blogia uudesta kodista/toimistosta käsin. Tässä vaiheessa toivotan hyvää ja nautinnollista kesää kaikille lukijoille, palataan asiaan!
tiistai 15. huhtikuuta 2014
Piinaava jännitys päättyy...ja taas kerran, remontti!
Blogin lukijat ovat varmasti pidättäneet hengitystään (heh-heh) odottaessaan asuntotrillerin lopputulosta! No, hyvinhän siinä kävi, piinaavien päivien ja viikkojen jälkeen rahoituskuvio selvisi pientä kiristystä ja uhkailua käyttäen, ja laina OP:sta vahvistui. Kaupat uudesta asunnosta tehtiin nopeasti, ja näin ollen minulla oli yht'äkkiä kuusi asuntoa, ja yhteensä yli puoli miljoonaa euroa asuntolainaa, woooaah! Otin uuteen asuntoon bullet-lainan, joka maksetaan pois siinä vaiheessa kun vanha asunto on myyty. Nyt vaan pitäisi saada oma asunto myytyä.
Tuumasta toimeen, aloitin myyntitoimet tilaamalla isännöitsijältä huoneiston myyntiasiakirjat, varasin ajan tutulta stailaajalta ja valokuvaajalta, jotka taikoisivat asunnostani upean myyntikohteen. Näin jälkikäteen sanottuna on pakko todeta, että näihin ammattilaisiin kannatti sijoittaa, alla pari makupalaa myytävästä kohteesta:
Kun kaikki oli valmista, avasin nettinäkyvyyden oikotiellä ja jäin odottamaan. Kauaa ei tarvinnut odotella, ensimmäinen yhteydenotto tuli seitsemän minuutin kuluttua siitä kun nettinäkyvyys aukeni. Sovin soittajan kanssa yksityisesittelyn seuraavalle päivälle. Nyt se oli menoa!
Seuraava päivä tuli ja niin tulivat asiakkaatkin, mukava kolmekymppinen pariskunta. Esittelin heille kotini, ja he pitivät näkemästään, sillä muutaman päivän kuluttua he tekivät tarjouksen asunnostani. Ehdin siinä välissä järjestää yleisen esittelyn, jossa oli paljon kiinnostuneita, ja josta sain myös yhden tarjouksen, eli lopulta minulla oli kaksi tarjousta käsissäni. Parin tarjouskierroksen jälkeen yksityisesittelyssä käynyt pariskunta teki tarjouksen jonka pystyin hyväksymään. Eli...MYYTY! Sovimme, että teemme kaupat kahdessa erässä, varsinainen kauppa tehtiin osalla kauppahinnasta ja loppukauppahinta maksettaisiin myöhemmin, lähempänä muuttopäivää. Koko prosessi oli yllättävän nopea ja kivuton, tosin tiesin, että asuntoni on aika namu, ja arvasin, että se menisi kohtuullisen nopeasti kaupaksi.
Tästä päästäänkin sujuvasti nykyhetkeen, ja tärkeimpään syyhyn, miksi blogissa on ollut hiljaista näinkin pitkään...uuden asunnon remontti! Remontin suunnittelu vaatii hermoja, aikaa ja rahaa. Mitä parkettia, mitkä keittiökoneet, mitkä laatat, puretaanko seiniä, miten valaistus hoidetaan, jne, jne, jne. Nyt suunnitelmat alkavat olla valmiit ja käytännön toimet asunnossa alkavat huomenna-aamulla, jolloin remonttifirma aloittaa purkutyöt asunnossa. Mikäli kaikki menee putkeen (ja kokemuksesta tiedän ettei mene), niin koko homman pitäisi olla purkissa toukokuun loppuun mennessä. Kivan lisätwistin kuvioon tuo se, että häivyn itse ulkomaan työmatkalle reiluksi kolmeksi viikoksi toukokuun alusta, joten olisi aika kiva, jos kaikki kuviot olisivat kohtuullisen selvät ennen matkaa, jonka aikana hyvä ystäväni hoitaa remontin valvontaa...huh!
Vuokra-asuntorintamalta sen verran, että edellisessä postauksessa mainittu liesiongelma ratkesi kuin itsestään; uudessa asunnossa oli n. 5 vuotta vanhat liesi ja jääkaappi-pakastin, joten liesi roudattiin vuokrakohteeseen korvaamaan rikkimennyttä liettä. Jääkaappi-pakastin meni kaupaksi tori.fi:ssä kahdessa päivässä. Asioilla on taipumus järjestyä.
Huomista jännityksellä odottaen!
Tuumasta toimeen, aloitin myyntitoimet tilaamalla isännöitsijältä huoneiston myyntiasiakirjat, varasin ajan tutulta stailaajalta ja valokuvaajalta, jotka taikoisivat asunnostani upean myyntikohteen. Näin jälkikäteen sanottuna on pakko todeta, että näihin ammattilaisiin kannatti sijoittaa, alla pari makupalaa myytävästä kohteesta:
Kun kaikki oli valmista, avasin nettinäkyvyyden oikotiellä ja jäin odottamaan. Kauaa ei tarvinnut odotella, ensimmäinen yhteydenotto tuli seitsemän minuutin kuluttua siitä kun nettinäkyvyys aukeni. Sovin soittajan kanssa yksityisesittelyn seuraavalle päivälle. Nyt se oli menoa!
Seuraava päivä tuli ja niin tulivat asiakkaatkin, mukava kolmekymppinen pariskunta. Esittelin heille kotini, ja he pitivät näkemästään, sillä muutaman päivän kuluttua he tekivät tarjouksen asunnostani. Ehdin siinä välissä järjestää yleisen esittelyn, jossa oli paljon kiinnostuneita, ja josta sain myös yhden tarjouksen, eli lopulta minulla oli kaksi tarjousta käsissäni. Parin tarjouskierroksen jälkeen yksityisesittelyssä käynyt pariskunta teki tarjouksen jonka pystyin hyväksymään. Eli...MYYTY! Sovimme, että teemme kaupat kahdessa erässä, varsinainen kauppa tehtiin osalla kauppahinnasta ja loppukauppahinta maksettaisiin myöhemmin, lähempänä muuttopäivää. Koko prosessi oli yllättävän nopea ja kivuton, tosin tiesin, että asuntoni on aika namu, ja arvasin, että se menisi kohtuullisen nopeasti kaupaksi.
Tästä päästäänkin sujuvasti nykyhetkeen, ja tärkeimpään syyhyn, miksi blogissa on ollut hiljaista näinkin pitkään...uuden asunnon remontti! Remontin suunnittelu vaatii hermoja, aikaa ja rahaa. Mitä parkettia, mitkä keittiökoneet, mitkä laatat, puretaanko seiniä, miten valaistus hoidetaan, jne, jne, jne. Nyt suunnitelmat alkavat olla valmiit ja käytännön toimet asunnossa alkavat huomenna-aamulla, jolloin remonttifirma aloittaa purkutyöt asunnossa. Mikäli kaikki menee putkeen (ja kokemuksesta tiedän ettei mene), niin koko homman pitäisi olla purkissa toukokuun loppuun mennessä. Kivan lisätwistin kuvioon tuo se, että häivyn itse ulkomaan työmatkalle reiluksi kolmeksi viikoksi toukokuun alusta, joten olisi aika kiva, jos kaikki kuviot olisivat kohtuullisen selvät ennen matkaa, jonka aikana hyvä ystäväni hoitaa remontin valvontaa...huh!
Vuokra-asuntorintamalta sen verran, että edellisessä postauksessa mainittu liesiongelma ratkesi kuin itsestään; uudessa asunnossa oli n. 5 vuotta vanhat liesi ja jääkaappi-pakastin, joten liesi roudattiin vuokrakohteeseen korvaamaan rikkimennyttä liettä. Jääkaappi-pakastin meni kaupaksi tori.fi:ssä kahdessa päivässä. Asioilla on taipumus järjestyä.
Huomista jännityksellä odottaen!
keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Koti, sijoituksista suurin
Tammi- ja helmikuukin ovat menneet ihan vilahduksessa, vuokra-asuntorintamalla on ollut hiljaista, mitä nyt yhden asunnon liesi toimii kuulemma hieman heikosti. Olin vuokralaiseen yhteydessä koskien vuokrasopimuksen jatkoa (sopimus on katkolla maaliskuun alussa), ja kun sitten kysyin, onko kaikki toiminut niinkuin pitäisi, tuli tuo reistaileva lieden uuni esiin. Eli varmaan lieden ostoon tässä on ryhdyttävä.
Mutta on tässä ollut jännitystä asuntoihinkin liittyen; olen löytänyt itselleni uuden kodin! En ole mitenkään aktiivisesti ollut ostajana liikenteessä, silloin tällöin olen käynyt asuntoesittelyissä kun joku mielenkiintoinen kohde on osunut kohdalle. Nykyisessä kodissani ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta tilojen jakautuminen asunnossa ei ole minulle kaikista optimaalisin. Ja 1930-luvun talon "äänieristeet" (heh-heh) ovat välillä kiukuttaneet, mutta muuten olen viihtynyt hyvin kodissani. Omaa asuntoahan ei voi ihan puhtaasti edes pitää sijoituksena, ja jotkut hardcore asuntosijoittajat ovat sitä mieltä että omistamassaan asunnossa ei kannata asua, vaan on järkevämpää olla vuokralla. Olen itse kuitenkin aikalailla koti-ihminen, enkä haluaisi enää tässä iässä asua vuokralla, joten minulle omistusasunto on ainoa vaihtoehto.
Viime viikon loppupuolella kuitenkin kolahti ja kovaa. Surffailin oikotie.fi:ssa ja selailin kohteita vakiopostinumeroalueiltani (minulla on n. 10 postinumeroa joiden kohteita selaan), ja eikös sieltä osunut silmään pienehkö neljän huoneen asunto juuri putkiremontoidusta talosta pienen puiston reunalta. Otin heti yhteyttä välittäjään ja tilasin itselleni kohteen asiakirjat sähköpostilla. Kun niitä ei kuulunut seuraavaan päivään mennessä, soitin välittäjälle ja kysyin mikä maksaa. Oikotien kautta lähetetyt viestit kuulemma menevät eri postilaatikkoon..! No, sain asiakirjat, tutkin ne läpi ja totesin kohteen edelleen kiinnostavaksi, joten otin heti pankkiin yhteyttä keskustellakseni rahoituskuvioista. Sain ajan seuraavalle päivälle, eli nopeasti meni. Sovin myös välittäjän kanssa esittelyn asuntoon ja se järjestyi heti saman päivän iltana.
Lievää jännitystä tuntien sitten menin esittelyyn....ja BOOM! Asunto kolahti heti myös livenä! Talo on rakennettu 1960-luvun alussa ja oli kylpyhuonetta ja wc:tä lukuunottamatta lähes alkuperäisessä kunnossa. Keittiö oli jossain vaiheessa uusittu, mutta muuten asunnon 60-luvun piirteet olivat näkyvillä. Pohjaratkaisu oli kuin tehty minulle. Yksi seinä vaatisi purkamisen, mutta muuten asuntoon riittäisi keittiön ja pintojen uusiminen. Yay! Esittelyssä oli kanssani toiset asiakkaat, nuorehko pariskunta pienen lapsen kanssa, mutta he poistuivat (onneksi!) aika nopeasti. Mutta minä olin myyty. Poislähtiessäni vatsassa kupli mukavasti...
Tapaaminen pankin kanssa oli tyypillinen OP-Pohjola tapaaminen; olen ollut saman pankin ja konttorin asiakas 24 vuotta, ja joka kerran konttorissa asioidessani (pari kertaa vuodessa) asiakkuuteni alkaa aina nollasta henkilöllisyyden tarkistamisella...call me nobody! =) Kävimme läpi ajatukseni koko kuviosta, varallisuuteni, velkani ja tuloni. Asiaa hoitava virkailija lupaili vastausta "ensi viikon alkupuolelle". Heti pankki visiitin jälkeen olin sopinut uuden käynnin asunnolle ja tein kohteesta tarjouksen. Lähdin tarjoamaan n. 13% alle pyydetyn myyntihinnan joka oli mielestäni selkeästi liian kallis. Tarjoukseen jätettiin vielä takaportiksi lainaehto, eli pankin aamen rahoituskuvion suhteen.
Itse hintaneuvotteluprosessi meni jouhevasti viikonlopun aikana, ja tiistaiaamuna hyväksyin myyjien antaman vastatarjouksen-vastatarjouksen. Lopullinen hinta oli mielestäni kohtuullinen, ei kuitenkaan missään tapauksessa halpa. Mutta asunto oli juuri sellainen mitä olen hakenut. Nyt tätä kirjoittaessani elän edelleen epätietoisuudessa rahoituksen suhteen...toivottavasti pankki saa päätöksen aikaan luvatusti alkuviikosta, keskiviikko voidaan varmaan vielä laskea alkuviikoksi. Katsotaan miten äijän käy...
Mutta on tässä ollut jännitystä asuntoihinkin liittyen; olen löytänyt itselleni uuden kodin! En ole mitenkään aktiivisesti ollut ostajana liikenteessä, silloin tällöin olen käynyt asuntoesittelyissä kun joku mielenkiintoinen kohde on osunut kohdalle. Nykyisessä kodissani ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta tilojen jakautuminen asunnossa ei ole minulle kaikista optimaalisin. Ja 1930-luvun talon "äänieristeet" (heh-heh) ovat välillä kiukuttaneet, mutta muuten olen viihtynyt hyvin kodissani. Omaa asuntoahan ei voi ihan puhtaasti edes pitää sijoituksena, ja jotkut hardcore asuntosijoittajat ovat sitä mieltä että omistamassaan asunnossa ei kannata asua, vaan on järkevämpää olla vuokralla. Olen itse kuitenkin aikalailla koti-ihminen, enkä haluaisi enää tässä iässä asua vuokralla, joten minulle omistusasunto on ainoa vaihtoehto.
Viime viikon loppupuolella kuitenkin kolahti ja kovaa. Surffailin oikotie.fi:ssa ja selailin kohteita vakiopostinumeroalueiltani (minulla on n. 10 postinumeroa joiden kohteita selaan), ja eikös sieltä osunut silmään pienehkö neljän huoneen asunto juuri putkiremontoidusta talosta pienen puiston reunalta. Otin heti yhteyttä välittäjään ja tilasin itselleni kohteen asiakirjat sähköpostilla. Kun niitä ei kuulunut seuraavaan päivään mennessä, soitin välittäjälle ja kysyin mikä maksaa. Oikotien kautta lähetetyt viestit kuulemma menevät eri postilaatikkoon..! No, sain asiakirjat, tutkin ne läpi ja totesin kohteen edelleen kiinnostavaksi, joten otin heti pankkiin yhteyttä keskustellakseni rahoituskuvioista. Sain ajan seuraavalle päivälle, eli nopeasti meni. Sovin myös välittäjän kanssa esittelyn asuntoon ja se järjestyi heti saman päivän iltana.
Lievää jännitystä tuntien sitten menin esittelyyn....ja BOOM! Asunto kolahti heti myös livenä! Talo on rakennettu 1960-luvun alussa ja oli kylpyhuonetta ja wc:tä lukuunottamatta lähes alkuperäisessä kunnossa. Keittiö oli jossain vaiheessa uusittu, mutta muuten asunnon 60-luvun piirteet olivat näkyvillä. Pohjaratkaisu oli kuin tehty minulle. Yksi seinä vaatisi purkamisen, mutta muuten asuntoon riittäisi keittiön ja pintojen uusiminen. Yay! Esittelyssä oli kanssani toiset asiakkaat, nuorehko pariskunta pienen lapsen kanssa, mutta he poistuivat (onneksi!) aika nopeasti. Mutta minä olin myyty. Poislähtiessäni vatsassa kupli mukavasti...
Tapaaminen pankin kanssa oli tyypillinen OP-Pohjola tapaaminen; olen ollut saman pankin ja konttorin asiakas 24 vuotta, ja joka kerran konttorissa asioidessani (pari kertaa vuodessa) asiakkuuteni alkaa aina nollasta henkilöllisyyden tarkistamisella...call me nobody! =) Kävimme läpi ajatukseni koko kuviosta, varallisuuteni, velkani ja tuloni. Asiaa hoitava virkailija lupaili vastausta "ensi viikon alkupuolelle". Heti pankki visiitin jälkeen olin sopinut uuden käynnin asunnolle ja tein kohteesta tarjouksen. Lähdin tarjoamaan n. 13% alle pyydetyn myyntihinnan joka oli mielestäni selkeästi liian kallis. Tarjoukseen jätettiin vielä takaportiksi lainaehto, eli pankin aamen rahoituskuvion suhteen.
Itse hintaneuvotteluprosessi meni jouhevasti viikonlopun aikana, ja tiistaiaamuna hyväksyin myyjien antaman vastatarjouksen-vastatarjouksen. Lopullinen hinta oli mielestäni kohtuullinen, ei kuitenkaan missään tapauksessa halpa. Mutta asunto oli juuri sellainen mitä olen hakenut. Nyt tätä kirjoittaessani elän edelleen epätietoisuudessa rahoituksen suhteen...toivottavasti pankki saa päätöksen aikaan luvatusti alkuviikosta, keskiviikko voidaan varmaan vielä laskea alkuviikoksi. Katsotaan miten äijän käy...
torstai 23. tammikuuta 2014
Uusi vuosi, miten tästä eteenpäin?
Oikein mahtavaa alkanutta vuotta 2014 itse kullekin! Omalta osaltani vuosi vaihtui USAssa, joka kärsi ennätyspakkasista vuoden vaihteen tienoilla. Oma paluunikin myöhästyi parilla päivällä lentojen peruunnuttua hyisien säiden vuoksi. Lähes kolmen viikon loma tuli tarpeeseen. Vuosi 2013 oli omassa elämässäni aika turbulentti, niin työelämässä kuin asuntosijoitusrintamalla; työkuviot menivät uusiksi kahteen kertaan, ja asuntopuolella hankin yhden uuden sijoituskohteen, remontoin kahta kohdetta ja etsin uusia vuokralaisia useammin kuin edes haluan muistella. Jotenkin toivoisin että tämä vuosi menisi hieman vähemmällä puurtamisella.
Uusi vuosi antaa aina hyvän mahdollisuuden tehdä päätöksiä ja lupauksia alkavalle vuodelle. Koska nämä ylevät ja hienot päätökset ja lupaukset (esim. "laihdutan x kiloa vuoden loppuun mennessä" tai "ostan tänä vuonna kaksi uutta asuntoa" tai "lopetan turhista asioista stressaamisen") karahtavat yleensä karille viimeistään helmikuun loppuun mennessä, olen jo aikoja sitten luopunut mistään erityisistä uuden vuoden lupauksista. Mieluummin elän päivän kerrallaan, hiljaa hengitellen ja katson mitä tuleman pitää. Jonkinlaista vuosisuunnitelmaa voisi kuitenkin miettiä näin vuoden alussa. Olisiko tänä vuonna hyvä aika muuttaa uuteen kotiin? Ostanko uuden sijoitusasunnon tänä vuonna? Jos ostan, olisiko nyt aika katsoa ulkomaan kohteita vai pysytellä Suomen markkinoilla? Miten toivon työkuvioden järjestyvän tälle vuodelle?
Oma vuosisuunnitelmani tuntuu olevan vielä suuren hämärän peitossa. Joululoma ei tuonut "suurta valaistumista" oikein minkään asian suhteen.Yhdestä asiasta tein kuitenkin jonkinlaisen aiesopimuksen itseni kanssa, ja se oli päätös tutustua paremmin USA:n kiinteistömarkkinaan ja sieltä sijoitusasunnon hankkiminen ennemmin kuin Suomesta, jossa asuntojen hinnat taitavat olla aikalailla tapissa tällä hetkellä. USAssa taas hinnat ovat vasta lähteneet nousuun usean vuoden laskun jälkeen, eli siellä on edelleen mahdollisuus tehdä todellisia diilejä. Tästä lisää vielä tämän vuoden aikana tässä blogissa...
Loppuvuoden kyselyssä kysyin "Missä sijoitusasuntosi sijaitsee?" Vastauksia tuli 78 kappaletta (laskuri näyttää 59), ja tulokset ovat tässä:
Uusi vuosi antaa aina hyvän mahdollisuuden tehdä päätöksiä ja lupauksia alkavalle vuodelle. Koska nämä ylevät ja hienot päätökset ja lupaukset (esim. "laihdutan x kiloa vuoden loppuun mennessä" tai "ostan tänä vuonna kaksi uutta asuntoa" tai "lopetan turhista asioista stressaamisen") karahtavat yleensä karille viimeistään helmikuun loppuun mennessä, olen jo aikoja sitten luopunut mistään erityisistä uuden vuoden lupauksista. Mieluummin elän päivän kerrallaan, hiljaa hengitellen ja katson mitä tuleman pitää. Jonkinlaista vuosisuunnitelmaa voisi kuitenkin miettiä näin vuoden alussa. Olisiko tänä vuonna hyvä aika muuttaa uuteen kotiin? Ostanko uuden sijoitusasunnon tänä vuonna? Jos ostan, olisiko nyt aika katsoa ulkomaan kohteita vai pysytellä Suomen markkinoilla? Miten toivon työkuvioden järjestyvän tälle vuodelle?
Oma vuosisuunnitelmani tuntuu olevan vielä suuren hämärän peitossa. Joululoma ei tuonut "suurta valaistumista" oikein minkään asian suhteen.Yhdestä asiasta tein kuitenkin jonkinlaisen aiesopimuksen itseni kanssa, ja se oli päätös tutustua paremmin USA:n kiinteistömarkkinaan ja sieltä sijoitusasunnon hankkiminen ennemmin kuin Suomesta, jossa asuntojen hinnat taitavat olla aikalailla tapissa tällä hetkellä. USAssa taas hinnat ovat vasta lähteneet nousuun usean vuoden laskun jälkeen, eli siellä on edelleen mahdollisuus tehdä todellisia diilejä. Tästä lisää vielä tämän vuoden aikana tässä blogissa...
Loppuvuoden kyselyssä kysyin "Missä sijoitusasuntosi sijaitsee?" Vastauksia tuli 78 kappaletta (laskuri näyttää 59), ja tulokset ovat tässä:
Helsinki
|
22 (37%)
|
Espoo/Vantaa/Kauniainen
|
8 (13%)
|
Muu Uusimaa
|
14 (23%)
|
Muut isot kaupungit (TKU/TMP/OUL)
|
14 (23%)
|
Muu Suomi
|
16 (27%)
|
Ulkomaat
|
4 (6%)
|
Votes so far: 59
Etelä-Suomi (PKS ja Uusimaa) saivat hieman yli puolet äänistä, ja muu Suomi loput. Ulkomaiden osuus jäi vielä aika pieneksi. Tämän vuoden ensimmäinen kysely on nyt auki, käykäähän vastaamassa!
perjantai 20. joulukuuta 2013
Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuoteen 2014!
Taas on tullut aika kiittää blogin lukijoita kuluneesta vuodesta. Blogin kävijämäärät ovat kasvaneet tänä vuonna hurjasti verrattuna edellisiin vuosiin, keskimäärin kuukaudessa on ollut noin 1500 eri katselukertaa. Ottaen huomioon, miten marginaalista aihetta blogi käsittelee, ja miten harvoin uutta tekstiä syntyy, täytyy olla tyytyväinen saavutukseen. Nyt on aika vetäytyä pariksi viikoksi lataamaan akkuja työntäyteisen vuoden jälkeen. Toivotan kaikille lukijoille rentouttavia pyhiä, palataan asiaan uudella innolla taas ensi vuoden puolella.
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
Remontti ohi, asunto vuokrattu
Olipahan taas projekti! Asunto ykkösen remontissa kävi klassisesti; aluksi suunnittelin vain pikku ehostusta, mutta sitä mukaa kun homma eteni, niin korjattavaa/uusittavaa tuli vaan lisää. Loppujen lopuksi tein seuraavat jutut: kaikkien seinien ja lattialistojen maalaus, keittiön kaappien kunnostus ja maalaus, komeroiden ovien maalaus, keittiön työvalaisimen uusinta, keittiön uusien hyllyjen hankinta ja asennus, keittiön uuden säilytysjärjestelmän hankkiminen, keittiön välitilan laattojen maalaus (ensimmäinen kerta, kun tein tätä) ja lopuksi koko asunnon täydellinen siivous. Ja siivottavaa riitti, näytti siltä, että jotkut paikat asunnossa (esim. tuuletushormien kannet) oli viimeksi puhdistettu silloin kun ostin asunnon vuonna 2000! Tämä asunto on ollut tiiviisti vuokrattuna, joten aikaa ja mahdollisuutta ehostukseen on ollut huonosti. Näillä ehostuksilla mennään varmaan taas seuraavat 5-10 vuotta, sen jälkeen on varmaan aika miettiä keittiön uusimista. Keittiön nykyiset kaapit ovat vuosimallia 1948, eli ne ovat alkuperäiset, ja edelleen hyvässä kunnossa. Mutta tosiasia on, että keittiö ei ole nykyasussaan kovin käytännöllinen. Ikean uudet teräshyllyt ja tasot ajavat kuitenkin toistaiseksi asiansa.
Vuokrauksen suhteen asiat menivät kuin elokuvissa. Yrittäjätuttavani soitti minulle viime viikolla ja kysyi, olisiko minulla asuntoa vapaana eräälle hänen työntekijöistään. Mikä sattuma! Työntekijä, nuori nainen, soitti minulle ja sovimme tapaamisen lauantaille. Viiden minuutin visiitin jälkeen asunto oli vuokrattu! Vuokravakuuden sain tänään ja uusi asukas muuttaa asuntoon viikonloppuna. Menisipä nämä vuokrauskuviot aina näin kivuttomasti! Alla pari kuvaa asunnosta. Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!
Vuokrauksen suhteen asiat menivät kuin elokuvissa. Yrittäjätuttavani soitti minulle viime viikolla ja kysyi, olisiko minulla asuntoa vapaana eräälle hänen työntekijöistään. Mikä sattuma! Työntekijä, nuori nainen, soitti minulle ja sovimme tapaamisen lauantaille. Viiden minuutin visiitin jälkeen asunto oli vuokrattu! Vuokravakuuden sain tänään ja uusi asukas muuttaa asuntoon viikonloppuna. Menisipä nämä vuokrauskuviot aina näin kivuttomasti! Alla pari kuvaa asunnosta. Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!
lauantai 9. marraskuuta 2013
Me vs. Myyntiturva 1-0
Kuten kesäkuun blogikirjoituksessa jo totesin, jouduimme ikävään vääntöön Myyntiturvan kanssa koskien iäkkään sukulaiseni ostamaa asuntoa ja välittäjän ilmoittamatta jättämää lainaosuutta yhtiössä tehdystä remontista. Puolen vuoden väännön jälkeen ja SKVL:n eettisen valiokunnan lausunnon jälkeen, voin ilolla ilmoittaa, että asunnon myyjä hyvitti sukulaiselleni tuon ylimääräisen remonttikulun. Se, miten korvattava kulu sitten jakautuu välittäjänä toimineen Myyntiturvan ja toimeksiantajan, eli myyjän välillä, jää minulle arvoitukseksi, mutta oletan, että myyjä ja välittäjä käyvät asiassa mielenkiintoisia keskusteluja...! Mutta tärkeintä on että oikeus tapahtui loppujen lopuksi ja sukulaiseni sai hänelle kuuluneen korvauksensa. Koko tapauksesta minulle jäi huono maku Myyntiturvasta, heidän välittäjillään on aivan liikaa myytäviä kohteita ja silloin sorrutaan helposti aivan perusvirheisiin kun aika ei riitä hoitamaan hommia huolella. Tämä vaan vahvisti käsitystäni siitä, että hyvää ei saa halvalla (ja välillä tuntuu, ettei aina kalliillakaan, mutta se on taas toisen kirjoituksen aihe),
Tilaa:
Kommentit (Atom)