House hunting, Florida, USA! (Katse Amerikkaan, osa II)

Howdy, hyvät lukijat! Vuosi vaihtui vuodeksi 2015 ja Asuntosijoittaja on palannut hyvin ansaitulta (?) lomalta takaisin. Loma meni Floridassa, jossa lämmintä oli riittävästi, vaikka pilvisiä päiviäkin oli. Mutta pilvet eivät haitanneet niinä päivinä kun juoksimme katsomassa mahdollisia uusia sijoituskohteita Asuntosijoittajan salkkuun! Kyllä, nyt on aika laajentaa omaa katsantoa ja tutustua aivan toisenlaiseen asuntomarkkinaan, jossa hinnat eivät (ainakaan vielä) huimaa päätä, mutta vuokratuotot ovat edelleen kovia. Joten, tässä pieni asuntomatkakertomus kuvien kanssa!

Amerikassa asunnon osto toimii siten, että asuntokaupan molemmilla osapuolilla, ostajalla ja myyjällä, on oma kiinteistönvälittäjä valvomassa toimeksiantajansa etua. Välittäjät jakavat välityspalkkion keskenään. Toinen Amerikan erikoisuus on MLS eli Multiple Listing Service. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kiinteistönvälittäjät pystyvät myymään kaikkia myynnissä olevia asuntoja. Etuna tässä on se että ostaja pääsee oman luottovälittäjänsä kanssa katsomaan kaikkia kiinnostavia kohteita, huono puoli taas se, että välittäjä ei tiedä myytävästä kohteesta yleensä kuin ne samat perustiedot jotka ostajakin pystyy lukemaan netistä. Ainakin minun mielestäni homma toimi kuitenkin hyvin.

Kiinteistönvälittäjän valinta oli mielenkiintoinen. Tunsin entuudestaan yhden välittäjän jonka kanssa olen tehnyt bisnestä aikaisemminkin, joten laitoin hänelle sähköpostiviestin hyvissä ajoin ennen matkaa. Vielä tähän päivään (9.1.) mennessä en ole saanut minkäänlaista vastausta viestiini...Olin tästä hieman ihmeissäni, mutta päätin että en kyllä soittele perään! Näin ollen otin paikan päällä yhteyttä puolituttuun välittäjään, ja hän vastasikin heti viestiini ja sovimme tapaamisen. Sen lisäksi surffailin zillow.com:ssa (paikallinen oikotie), josta löysin asiakasarvostelujen perusteella mustaksi hevoseksi vielä toisen, hyvät arviot saaneen välittäjän jolle lähetin yhteydenottopyynnön. Hän vastasi seuraavana päivänä, ja pahoitteli viivettä vastaamisessaan, joka johtui menossa olevasta lomasta. Sain hänenkin kanssaan sovittua tapaamisen siten, että tapaisin molemmat välittäjät samana päivänä.

Molemmat välittäjät olivat miehiä, toinen kolmekymppinen, toinen ehkä viisi vuotta vanhempi. Molemmat olivat kohteliaita, fiksun oloisia ja vaikuttivat asiansa osaavillta, mutta mustana hevosena mukaan tullut, n. 35-vuotias välittäjä veti kuitenkin pidemmän korren. Asian ratkaisi hänen kysymyksensä, "what do you expect from me as your realtor?" Kysymys, jonka soisi kuulevan useamminkin välittäjiltä. Kun vielä selvisi, että kyseinen herra oli itsekin asuntosijoittaja, oli homma sitä myöten taputeltu.

Annoin välittäjälle speksit siitä, minkälaista kohdetta olin hakemassa, ja hän pani tuulemaan! Kaksi päivää myöhemmin välittäjä oli järjestänyt esittelyt pariinkymmeneen kohteeseen siten, että ensimmäisenä päivänä kävisimme katsomassa kymmentä kohdetta, toisena päivänä viittä kohdetta ja kolmantena päivänä neljää kohdetta. All right!

Esittelykierrokset sujuivat jouheasti. Liikuimme välittäjän autolla (isolla FORD F-250 avolavalla!) kohteesta toiseen. Osa myytävistä kohteista oli tyhjillään, osassa asuttiin ja osassa oli asukkaat paikalla, parhaimmillaan/pahimmillaan ruokailemassa kun tulimme paikalle! Tunsin itseni tunkeilijaksi vieraiden ihmisten kotona, mutta niin homma välittäjän mukaan pelaa Amerikassa. Kohteet olivat hyvin erilaisia, suurin osa oli aidatuilla alueilla, joihin mennään sisään valvotusta portista, osa taas oli ihan tavallisilla aluieilla joihin kuka tahansa pääsee. Nuo aidatut alueet ovat Floridassa tyypillisiä, aidoilla ja porteilla ainakin yritetään luoda turvallisuuden tunnetta alueen asukkaille.

Yksi silmiinpistävä yhteinen tekijä kaikille käymillemme alueille löytyi ja se oli alueiden siisteys! Jo muutama kuollut puusta tippunut lehti kadulla vaikutti lähes anarkialta, niin siistejä alueet olivat! Koska olin pyytänyt välittäjää esittelemään vain uusia/uudehkoja kohteita, olivat itse asunnot hyvin samanlaisia; samanlaiset keittiön kaapit, samanlaiset wc-istuimet, samanlaiset vaatehuoneiden hyllyt..aika perusbulkkia, sanoisin. Yksi mielenkiintoinen kohde oli remontissa oleva kolmen makuuhuoneen koti. Asunto oli omistajan rahavaikeuksien vuoksi päätynyt pankin omistukseen (foreclosure) ja pankki remontoi asunnon kuntoon. Alunperin asunnossa kaikki oli ollut oranssia, siis ihan kaikki, seinät, ovet katot...ugh!

Yksi Floridalle tyypillinen ominaisuus näillä alueilla oli se, että ne tarjosivat hyvät palvelut asukkaille. Vai miltä kuullostaisi kuntosali, uima-allas, tiki-baari, cabana, club house, tenniskenttä, golfkenttä, kaikki käytössä yhtiövastikkeella! Ja nyt ei puhuta mistään miljoonan dollarin asunnoista vaan ihan perus-, kahden tai kolmen makuuhuoneen asunnosta! Hyvältähän ne kuulostaa..ja näyttää!

Amerikan asuntoja ei myydä neliöillä (toki neliöjalat ilmoitetaan myyntiesitteissä), vaan makuuhuoneiden ja kylpyhuoneden määrällä, esim 3bd 2ba (kolme makuuhuonetta, 2 kylpyhuonetta). Lisäksi asunnoissa voi olla 1/2 tai 3/4 kylpyhuoneita (vessa tai ilman ammetta oleva kylpyhuone), den (kuin makuuhuone mutta ilman kaappeja, joskus myös ikkunaton) ja bonushuone (aulatiloja, yläkerroksessa oleva parvitila, tai ihan mitä tahansa). Se miksi asunnon neliöt eivät ole niin tärkeitä, on se, että kaikki asunnot ovat pääsääntöisesti erittäin tilavia. kahden makuuhuoneen asunnotkin ovat yleensä 1200 neliöjalkaa (sq.feet), eli n. 120m2. Tilaa riittää olemiseen ja elämiseen.

 Koska kohteet olivat niin samanlaisia, oli kännykkäkamera korvaamaton apu! Kun joka kohteesta nappasi kuvat, oli illalla kierroksen jälkeen helpompi jäsentää näkemäänsä. Tarjontaa oli oman mittapuun mukaan runsaasti, mutta välittäjä sanoi, että kohdevarasto on huomattavasti pienempi, mitä se on ollut moneen vuoteen. Ostajat ovat taas palanneet markkinoille. Seuraavassa postauksessa kerrotaan, kuinkas sitten kävikään...stay tunes, folks!

Ps. Uusi vuosi, uusi kysely. Vastatkaahan kysymykseen, millaista asuntosijoittamisvuotta odotatte!