Dubai, osa 2

Palataanpa täältä itsenäisyyspäivän aatonaaton pimeydestä vielä hetkeksi juhannuksen kesäisiin tunnelmiin. Palattuani Dubaista kotiin, pyörittelin näkemieni kohteiden plussat ja miinukset mielessäni läpi. Aavikon laidalla sijaitseva "lähiökohde" tippui ensimmäisenä kisasta ihan sijaintinsa vuoksi...liian kaukana. Banyan Treen korkea hinta ja isojen teiden läheisyys tipauttivat sen myös pois, eli jäljelle jai kaksi Dubai Downtown/Business Bayn kohdetta, joista toinen oli juuri valmistunut ja toinen valmistumassa. Olen aina ollut huono ostamaan asuntoja pelkkien havinne- ja pohjakuvien perusteella, mutta niin vain kävi, että tällä kerralla vaaka kääntyi lopulta Business Bayn rakenteilla olevan kohteen puolelle. Sijainti lähellä Burj Khalifaa ja Dubai Mall-ostoskeskusta, sekä rakentajan tarjoama insentiivi maksaa asunnon rekisteröintimaksu sinetöivät päätöksen. 

Juhannuksen aikana tutkin kohteen myynnissä olevat huoneistot ja päädyin kuudennen kerroksen huoneistoon, jossa oli iso olohuone-keittiöyhdistelmä, makuuhuone, kylpyhuone ja kaksi parveketta...nice! Paitsi että homma ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan maaliin! Kun juhannuksen jälkeen olin yhteydessä kiinteistönvälittäjään, kertoi hän että kuudennen kerroksen kohde olikin varattu juuri juhannuksen aikana. Note to self: koko maailma ei ole suljettuna Suomen juhannuksena! No, ei auttanut kuin toipua tappiosta ja katsoa mitä muita vaihtoehtoja oli vielä jäljellä. Tämä kohde tuntui myyvän nopeasti, sillä moni ennen juhannusta tarjolla olevista huoneistoista oli kadonnut inventaariosta juhannusviikonlopun aikana. Välittäjä lähetti viestin että kakkoskerroksen vastaavasta kaksiosta oli tullut peruutus, joten se olisi nyt tarjolla. Päätin tarttua tähän, koska pohjaratkaisu kaksine parvekkeineen oli mielestäni talon paras, ja sen lisäksi näistä asunnoista pitäisi olla hyvät näkymät kanaalille.

Manasin omaa hitauttani, mutta välittäjä vakuutteli (tietysti!), että myös kakkoskerroksesta on kivat näkymät sekä uima-allasalueelle että kanaalille. Rakennuksen neljä alinta kerrosta on varattu pysäköntihallille ja liiketiloiksi, joten nolla-kerros, jossa uima-allasalue sijaitsee, on ensimmäinen asuinkerros, ja toinen kerros on siten katutasosta katsottuna seitsemäs kerros. Olkoon sitten niin. Toinen hyvä puoli tässä kakkoskerroksen asunnossa verrattuna kuudennen kerroksen asuntoon oli sen hieman edullisempi hinta. Tämän kohteen myyntihinta oli 1 070 000 dirhamia, eli noin 257 000 euroa, joten säästöä tuli 20 000 dirhamin verran. Ostettavan asunnon hinnalla Dubaissa on merkitystä, sillä jos ulkomaalainen ostaja ostaa kohteen, jonka myyntihinta on vähintään miljoona dirhamia, tarjoutuu hänelle mahdollisuus hakea kolmen vuoden asumisviisumia tämän sijoituksen perusteella. Tämä seikka tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden, joten itselleni oli selvää, että haluan ostaa kohteen jossa tuo paikallinen miljoona menee rikki ja siten säilyttää option asumisviisumiin tulevaisuudessa.

Kun asunnosta oli tehty sitova varaus, tuli ensimmäinen maksuerä, 5% kauppahinnasta, heti maksettavaksi. Seuraava erä, 10% kauppahinnasta, erääntyi 30 päivän kuluessa varauksesta ja kolmas erä, 15% kauppahinnasta, maksettaisiin kuuden kuukauden kuluttua varauksesta. Loppukauppahinta, eli 70% hinnasta maksetaan rakennuksen valmistuttua. Rahan siirto OP:n verkkopankista kävi yllättävän helposti. Toista maksuerää maksettaessa vastaanottava pankki Emiraattien päässä halusi selvityksen rahojen käyttötarkoituksesta, mutta tähän oli valmis kaavake josta sai pankin tarvitseman koodin. Eli ainakaan tässä vaiheessa ei sen kummempia jumppaliikkeitä ole tarvittu.

Kun olin tehnyt sitovan varauksen asunnosta, varasin heti uuden matkan Dubaihin, sillä halusin paikan päälle katsomaan vielä uudestaan mitä olikaan tullut ostettua. Heinäkuussa oli siis vuorossa tämän vuoden kolmas Dubain matka. Sovimme välittäjän kanssa käynnin rakennustyömaalle. Halusin esityisesti päästä katsomaan varaamani huoneston näkymät, näkyisikö kanaali niin hyvin kuin välittäjä oli vakuutellut...? Kun ajoimme työmaalle, jännitys oli käsin kosketeltavissa...

Matka työmaahississä kesti ikuisuuden, jännitys todella säilyi loppuun asti. Ja kun pääsimme tulevan asuntoni kohdalle, oli näkymä tällainen:

Minulle tämä näkymä oli riittävän hyvä, joten sain lopullisen mielenrauhan tästä asiasta. Rakennustyömaalla oli kova kuhina, työntekijöitä (suurin osa oli Intia-Pakistan-Bangladesh-akselilta) oli paljon ja joka puolella tuntui tapahtuvan jotain. Mutta kaiken kaikkiaan hommat näyttivät aikalailla samanlaiselta kuin suomalaisillakin rakennustyömailla, sillä erotuksella että lämpöä täällä oli noin 35C, eli kenenkään ei taatusti tarvinnut palella ulkotöissäkään! Kiitin välittäjää ja rakennusyhtiön edustajaa käynnistä ja poistuin huojentuneena hotelliini. Reilu vuosi vielä, ja sitten rakennuksen pitäisi olla valmis. On kiva fiilis kun on jotain, mitä odottaa.

Dubain asuntokuviot ovatkin vieneet leijonanosan Asuntosijoittajan kesästä ja syksystä (kävin vielä syyskuussa uudestaan Dubaissa), onneksi muut kohteet ovat pyörineet aika lailla omalla painollaan. Sen verran kiirettä on kuitenkin ollut, että kun asunto ykkösen uudelleen vuokraus syyskussa tuli ajankohtaiseksi, päädyin suosiolla käyttämään vuokravälittäjää uuden vuokralaisen etsimisessä. Homma hoitui sutjakkaasti reilussa viikossa, joka on mielestäni hyvä suoritus Helsingin tämän hetkisessä vuokramarkkinassa, jossa vuokrakohteita on tarjolla runsain mitoin, mutta hyvistä vuokralaisista on pulaa.

Nyt haluan toivottaa kaikille blogin lukijoille rauhallista itsenäisyyspäivää ja ihanaa joulunodotusta.

Dubai, osa 1

Kesä 2021 on jo kääntynyt vahvasti syksyn puolelle. Säiden viilentyessä ja ilmojen pimetessä monen mieli halajaa lämpöön ja aurinkoon, näin myös itselläni. Tuntuu siltä, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi Suomen pitkästä syksystä ja talvesta on selvitä ilman jonkin asteista kaamosmasennusta. Kuten blogin lukijat varmaan muistavat, kävin keväällä juhlistamassa pyöreitä vuosia Dubaissa ja tuolloin taas kerran aloin miettimään, olisiko se sovelias kohde asuntosijoitusmielessä? Ja mahdollisesti myös omaksi kotipaikaksi ainakin joksikin aikaa? Ajatus jäi loman jälkeen sen verran vahvasti kytemään mieleeni, että varasin seuraavan matkan juhannusviikolle. Olin yhteydessä muutamaan kaupungissa toimivaan suomalaiseen kiinteistönvälittäjään, ja annoin heille speksit, minkälaisista kohteista olin kiinnostunut (yksi makuuhuone, hyvä sijainti, uusi/uudehko talo). Välittäjä, jonka kanssa loppujen lopuksi sovin esittelyistä, haarukoi vielä omia toiveitani ja suunnitteli esittelyt sen perusteella.

Kun sitten saavuin Dubaihin toisen kerran tänä vuonna, tervehti mukava kesäkuinen 45C asteen helle heti koneesta poistuttaessa, eikä lämpötila tästä juurikaan muuttunut kolmen päivän vierailuni aikana. Vaikka Dubaissa elämä pandemiasta huolimatta näytti kohtuullisen normaalilta, heitti korona pienen haasteen omaan matkaani, sillä välittäjäni, jonka kanssa olimme sopineet esittelykierroksesta, ilmoitti minulle saaneensa positiivisen koronatestituloksen pari päivää ennen matkaani...ou nou! No, hän kuitenkin hoiteli minulle sairasvuoteeltaan kollegansa järjestämään esittelyt (iso kiitos tästä!!), jotka onnistuivatkin lopulta päivää myöhemmin, mitä alunperin olimme suunnitelleet. Joten ei muuta kuin asuntoja katselemaan!

Ensimmäinen kohde oli äskettäin valmistunut kahden rakennuksen kompleksi Dubai Downtownin lähellä.

Näkymät ikonisen Burj Khalifan suuntaan.

 

Avokeittiö

Kohde kokonaisuudessaan oli ihan ok, ei ehkä maailman persoonallisin, mutta oman budjetin rajoitukset huomioiden, ihan kelvollinen kokonaisuus. Näkymät ylimmistä kerroksista olivat huikaisevat, niin meren kuin Burj Khalifankin suuntaan.

Toinen kohde oli vasta rakenteilla oleva talo Business Bayn alueella, lähellä Dubai Mall-ostoskeskusta. Vaikka rakennus ei vielä ollut läheskään valmis, oli sinne tehty yksi malliasunto valmiiksi, jotta ostajilla on mahdollisuus hahmottaa, minkä tyylisiä asunnoista on tulossa.

Rakenteilla oleva kokonaisuus

Mitkä maisemat!

Malliasunnon wc

Tämä keskeneräinen kohde todella herätti mielenkiintoni, ei vähiten hyvien näkymiensä ansiosita. Lisäksi rakentaja tarjosi diiliä, jossa se ottaisi maksaakseen Dubaissa käytössä olevan asunnon  rekisteröintimaksun ostajan puolesta.

Kolmas kohde oli lähempänä Dubai Marinaa, erittäin suositussa Banyan Tree-talossa, joka tarjoaa resort-tyyppistä asumista runsain palveluin höystettynä.

Rakennus kuin hotelli

Tämä kohde myytiin kalustettuna

Uima-allasalue

Kyllähän Banyan Tree oli hieno kokonaisuus, mutta hienouteen liittyi myös varsin kova hintalappu. Lisäksi itseäni häiritsi hieman se, että tämä luxus resortiksi mainostettu kohde sijaitsi kahden erittäin vilkkaasti liikennöidyn valtatien välissä. Tämä tosin on Dubaissa enemmän sääntö kuin poikkeus, vilkkaita moottoritien kaltaisia teitä on joka paikassa.

Viimeinen kohde oli hieman kolmesta ensimmäisestä poikkeava, sillä se sijaitsi enemmän sisämaassa, poissa matkailijoiden suosimilta alueilta. Catch? Hinnaltaan tämän talon asunnot olivat selkeästi muita kohteita edullisempia, täällä kahden makuuhuoneen asunnot olivat saman hintaisia kuin yhden makuuhuoneen asunnot edellisissä kohteissa.

Näyttävää lähiöarkkitehtuuria

Täällä kodinkoneet eivät kuuluneet asunnon perusvarusteluun

Aavikko- (ja tietysti moottoritie) näkymät

Kahden makuuhuoneen asunnossa oli oma viehätyksensä, mutta syrjäinen sijainti kauempana "pelipaikoista" jäi kyllä vahvasti mietityttämään...

Päivä asuntoja katsoessa kului kuin siivillä. Kiitos kännykkäkameran, otin jokaisesta kohteesta runsaasti kuvia ja videoita, sillä kun saman päivän aikana näki toistakymmentä asuntoa, alkoi muisti jo tehdä tepposia siitä, mitä ominaisuuksia missäkin kohteessa oli. Nyt oli aika listata kohteiden hyvät ja huonot puolet ja alkaa miettimään seuraavia askeleita tämän projektin suhteen. Miten asiat tästä etenivät, se selviää seuraavassa kirjoituksessa, eli stay tuned for more!

 

Muu maa mustikka?

Kesä 2021 on kaartamassa jo hyvää vauhtia loppusuoralle. Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin kesät menevät. Sijoitusasuntorintamalla on ollut kaikin puolin kiireinen kesä. Floridan kohteet ovat tänä kesänä työllistäneet yllättävän paljon. Tai eiväthän ne sinänsä työllistä itseäni, vaan paikallista property manageriani, mutta toki asioista etänä stressaaminen käy työstä. 

Asunto 6. on ollut kesän murheenkryyni number One! Tuntuu siltä, että joka viikko tulee viesti jostain uudesta ongelmasta; ilmastointilaite on temppuillut useammankin kerran, vesivaraaja ei toimi, viemärit ovat tukkeutuneet ja niin edelleen. Tuntuu, kuin koko talo olisi hajoamassa käsiin! Koska koronan takia USA:n rajat ovat edelleen käytännössä suljettu, on tässä ollut pakko vain yritä selvittää asiaoita property managerin kautta. Myös tämä on osoittautunut välillä varsin haasteelliseksi, koska manageri ei vastaa geneerisiin osoitteisiin lähetettyihin sähköposteihin (suoria sähköpostiosoitteita ei ole saatavilla), ja ainoa tapa saada yhteys manageriyritykseen on asiakaspalvelun chatti, johin kyllä vastataan kohtuullisen nopeasti, mutta jokainen, joka on asioinut anonyymien chat-virkailijoiden kanssa tietää, että asioiden eteenpäin saaminen vaatii aikaa ja hermoja. 

Myös asunto 5:n kanssa on ollut hieman hässäkkää. Sielläkin vesivaraaja laukesi tämän kesän aikana (molemmat asunnot, 5. ja 6. sijaitsevat vuonna 2005 valmistuneissa taloissa, sattumaa vai ei?), eli Asuntosijoittaja pääsee kaivelemaan kuvetta tuplana vesivaraajien osalta! Vitosen mielenkiintoisempi, "you gotta be kiddin"-luokan insidentti tapahtui kuitenkin heinäkuun alkupuolella kun sain pitkän sähköpostin taloyhtiön isännöitsijältä. Viestin ydin tiivistyi seuraavaan kappaleeseen:

Just. Eli hauskaa oli pidetty ja koristeitakin oli ollut. Ja vielä myöhään illalla!! No, eipä siinä sitten mitään muuta kuin selvittelemään asiaa. Vuokralainen, yli 60-vuotias rouva, oli pahoillaan ja vähän kauhuissaankin ja pyyteli kovasti anteeksi. Taloyhtiö nimittäin uhkasi sakoilla, kolmesta eri rikkeestä, 1) liikaa vieraita uima-altaalla, 2) liian myöhään jatkunut juhlinta ja 3) taloyhtiön tiedostoista puuttui voimassa oleva vuokrasopimus. Jokainen näistä rikoksista oli katsottu 100 USD sakon arvoiseksi, eli penalttia olisi tulossa yhteensä huimat 300 taalaa! Koska Yhdysvallat on kuitenkin oikeusvaltio, oli meille (omistaja ja vuokralainen) varattu mahdollisuus suulliseen kuulemiseen taloyhtiön sakotuskomitean edessä. Jos olisin ollut paikan päällä Floridassa, olisin ilman muuta mennyt paikalle kuulemiseen jo silkasta utelaisuudesta, mutta olosuhteiden pakosta jouduin tyytymään sähköpostivastauksiin.

Loppujen lopuksi managerimme sai hoidettua asiat siten, että 300 USD sakko pieneni 100 USD:hen, eli rikkeet yksi ja kolme annettiin anteeksi. Phuuu, crisis averted! Vuokralainen lupasi maksaa tuon sakon omasta pussistaan minulle, koska minä omistajana jouduin hoitamaan sakon taloyhtiölle päin. 

Koko prosessi on oikeastaan ollut vähän huvittava, kuinka paljon aikaa ja eforttia tähän suomalaisesta näkökulmasta katsottuna aika mitättömään asiaan on käytetty kirjeineen ja kuulemistilaisuuksineen. En voi kuitenkaan olla ihailematta sitä tarmokkutta, jota Floridassa käytetään tällaisten asioiden hoitoon. Kuvastaa hyvin "This neighborhood cares"-asennetta, joka tekeekin näistä sikäläisistä asuinalueista viehättäviä ja hyvin hoidettuja. Tällaisia seikkailuja tällä kertaa.

 

Apua, ostin heräteostoksena asunnon?!

Onpahan taas ollut kevät! Kuten tarkkasilmäisimmät blogin lukijat ovat Asuntosijoittajan Facebook-sivun kansikuvan perusteella varmaan huomanneetkin, uhmasin kaikkia Suomen hallituksen, THL:n ja muiden valtaapitävien ohjeita, suosituksia ja toiveita ja kävin Dubaissa täyttämässä pyöreitä vuosia. Yksi elämäni parhaita reissuja! Häivähdys entisestä normaalista ja maskit tiukasti kasvoilla uutta normaalia. Matkan aikana ehdin uteliaana tutkia paikallista kiinteistömarkkinaa netistä, ja totesin yllätyksekseni, että asunnot Dubaissa ovat yllättävän kohtuullisen hintaisia. Toki itse asunnon hinnan päälle tulee kaikenlaisia maksuja ja kuluja, osa ennakoitavissa olevia ja osa varmaan yllättäviäkin, mutta sama juttu tuntuu pätevän kaikkialla maailmassa.

Kivan loman kääntyessä loppuaan kohti, alkoi mielessä kutkuttelemaan ajatus uuden ulkomaan kohteen ostamisesta, Dubaista. Suomeen palattuani otin yhteyttä pariin dubailaiseen kiinteistönvälittäjään saadakseni lisätietoja, ja olin myös yhteydessä siellä asuviin suomalaisiin, joilta sain hurjasti arvokasta käytännön tietoa. Joten ei muuta kuin uudet lennot varaukseen Dubaihin kesäkuulle. (sori Sanna, Krista, Kirsi, et al. kun taas rikon viranomaisten ohjeita, suosituksia ja toiveita!). Ja sitten vaan odottelemaan matkaa ja tutkimaan potentiaalisia uudiskohteita Dubai Marinan ja Jumeirah Palmin alueella, mahtavaa!

Kunnes sitten eräänä sateisena keskiviikkoiltapäivänä istuin työpöytäni ääressä ja.... Olin viikkoa aiemmin huomannut että yksi aikaisemmin omistamani asunto, kiva pikkukaksio ratikkamatkan päässä Helsingin ytimestä, oli tullut myyntiin, mielestäni varsin kohtuullisella hintapyynnöllä. Koska asuntomarkkina Helsingissä on käynyt koko vuoden aikamoisilla ylikierroksilla, olin varma, että asunnon toteutuva hinta lähtee heittämällä nousemaan yli pyydetyn hinnan. Tarjouksia otettiin ilmoituksen mukaan vastaan kyseisen keskiviikon alkuiltaan asti, ja hetken mielijohteesta päätin soittaa kohteen myyntiä hoitavalle välittäjälle. Kyselin häneltä asunnon tilannetta, ja tulin siihen  johtopäätökseen, että kohteesta ei ehkä ollutkaan tullut niin kovaa kysyntää kuin olin olettanut, ja kun välittäjä vielä rohkaisi tekemään ostotarjouksen, päätin tarttua tilaisuuteen ja annoin ostotarjoukseni omien työkiireiden keskellä, kymmenen  minuuttia ennen tarjousajan päättymistä. Loppujen lopuksi näpyttelin sähköisten ostotarjouksen allekirjoitusta toisella kädellä autoa ajaessani Tuusulantiellä!

Ja kappas kummaa: kaksi tuntia myöhemmin kiinteistönvälittäjä soitti minulle: onnittelut ostotarjouksesi on hyväksytty! En ole koskaan ennen ostanut asuntoa näin nopealla prosessilla; kyseisen keskiviikon aamulla herätessäni minulla ei ollut aavistustakaan, että olen saman päivän illalla ostanut uuden asunnon. Ja mitä tulikaan ostettua? Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Täysi Kymppi!

Koronatalvi alkaa lopultakin taittumaan loppuaan kohti ja ilmassa on kevään tuntua. Maaliskuussa ollaan jo voiton puolella pimeimmästä ajasta. Koronasta en sen pidemmin halua kirjoittaa, koska kaikki tuutit ovat sitä täynnä muutenkin. Totean vain sen, että näin jälkikäteen tarkasteltuna olen itse ollut siinä suhteessa onnellisessa asemassa että omat työkuvioni eivät juurikaan ole muuttuneet tuon viheliäisen viruksen vuoksi, eikä elämäni (ulkomaan matkojen puuttumista lukuunottamatta!) ole edelleenkään juuri muuttunut. En normaalioloissakaan ole mikään kovin innokas elokuvissa/teattereissa/museoissa/baareissa/ravintoloissa/younameit kävijä, vaan enemmänkin kotona viihtyvä sohvaperuna, joten sekavien rajoitusten ja sulkutoimien vaikutus ei omassa arjessa ole tuntunut niin ylivoimaiselta. Mutta olen kyllä erittäin huolissani tämän koko shown vaikutuksista niin Suomen talouteen, yrittäjien selviämiseen ja nuoremman polven jaksamiseen. Parikymppisenä vuosi tuntuu ikuisuudelta, vaikka näin vanhempana yksi vuosi tuntuu menevän aivan hujauksessa.

Olisiko tässä seuraava kohde salkkuun...?

Sitten siirrytään itse asiaan. Kuten blogin lukijat muistavat, asunto nelonen Vihdistä meni kaupaksi viime vuoden loppupuolella. Kauppahinta on siitä lähtien ollut pankkitililläni nollakorolla inflaation nakerrettavana, joten takaraivossa on koko ajan nakuttanut ajatus uuden kohteen löytämisestä. Päätin viime vuoden lopussa ottaa Oikotien vahtipalvelun taas avuksi ja speksasin sinne hakuvahdiksi uudehkot yksiöt ja kaksiot Helsinki-Espoo-Vantaa-akselilta ajatuksena löytää kohde, jossa olisi pieni myyntihinta ja isompi yhtiölainaosuus jota sitten vuokralainen maksaisi pois. Yksi hakukriteereistäni oli myös oma tontti. Hakuvahti alkoi tiputtelemaan kriteereihin sopivia kohteita vaihtelevalla tahdilla, välillä tuli useampi osuma päivässä ja sen jälkeen saattoi mennä viikkokin ilman hittejä. Näppituntumalta sanoisin, että suurin osa osumista oli Vantaalta, muutama Espoosta silloin tällöin mutta Helsingistä ei tainnut tulla yhtään osumaa...ne Stadin hinnat!

Eräänä tammikuun lopun iltapäivänä sitten kilahti kiinnostava kohde sähköpostiini. Vuonna 2017 valmistunut Tikkurilassa sijaitseva ensimmäisen kerroksen 23m2 kokoinen pikkuyksiö, johon kuului terassi ja oma piha. Mitä luksusta näin korona-aikaan, jolloin ihmiset selvästi haluavat koteihinsa ulkotiloja! Soitin välittäjälle saman tien ja sovin esittelyn asuntoon heti seuraavalle päivälle. Sain asiakirjat sähköpostiini ja niiden perusteella asunto vaikutti hyvältä. Esittely sitten vahvisti fiilikseni, asunto oli siistissä kunnossa, yhdessä seinässä oli hieman asumisen jälkiä, jotka peittyisivät maalilla, ja kylpyhuone oli käytännössä kuin uusi. Näin ollen tein kohteesta jo samana iltana ostotarjouksen hieman pyyntihintaa alemmalla hinnalla. Ja BOOM, tarjous hyväsyttiin! Koska osakekirja oli myyjällä itsellään, sovimme välittän kanssa, että kaupanteko tapahtuu välitysliikkeen toimistolla jo seuraavalla viikolla. Koko prosessi eteni super-nopeasti, esittelystä kaupantekoon mentiin reilussa viikossa. 

Perusyksiö, jossa on kaikki tarpeellinen.

Kylpyhuoneet näissä uusissa kohteissa ovat hyviä...

...ja tilavia!

Luksusta yksiöasumiseen, oma piha!

Asuntokaupan jälkeen pyysin tutun remonttimiehen katsomaan maalattavan seinän ja sain häneltä kohtuullisen tarjouksen seinän tasoittamisesta ja maalaamisesta, sekä muutaman pyyhekoukun kiinnittämisestä kylpyhuoneeseen. Annoin hänelle avaimet ja hän sai koko homman tehtyä muutamassa päivässä, eli sama nopeus, jolla asunto saapui salkkuuni, jatkui edellen. Nyt sitten vaan toivotaan, että uusi asukas tähän kivaan pikkukotiin löytyisi samalla nopeudella. Tarjontaa Tikkurilan seudulla tuntuu olevan paljon, joten olen varautunut siihen, että vuokralaisen löytämiseen saattaa mennä jonkin aikaa, mutta olen luottavaisin mielin, että hyvä vuokralainen vielä löytyy. Nyt vaan verkot vesille ja peukut pystyyn!

Hei, hei 2020, tervetuloa 2021 ja asunto Ysi!

Moni varmaan jättää vuoden 2020 unholaan varsin mielellään, sen verran pahoin Covid-19 pandemia sekoitti maailman. Asuntosijoittajan näkökulmasta viime vuodesta selvittiin loppujen lopuksi yllättävän pienillä vaurioilla, suurin henkilökohtainen takaisku on tullut USA:n rajojen kiinnimenosta viime vuoden keväällä. Floridan bisneksien hoito on nyt täysin autopilotilla paikallisen property managerin hoitaessa juoksevia rutiineja. Tunnustan; kaipaan kovasti Floridan visiittejä jotka ovat nyt siis toistaiseksi tauolla. 

Suomen päässä viime vuosi oli täynnä uutta. Keväällä salkkuun tuli uudehko Espoossa sijaitseva kaksio, joka vuokrattiin tuttavaperheen äidille kodiksi. Syksyllä ostimme yhdessä yhtiökumppanini kanssa Vantaalla sijaitsevasta 1970-luvun kerrostalosta toisen kerroksen kaksion, johon tehtiin keittiöremontti ja sen jälkeen vuokrattiin yhdelle remonttimiehistä. Kätevää! Ja kuten otsikko enteilee...kyllä, viime vuoden puolella salkkuun löysi tiensä kolmaskin uusi kohde! Aikamoinen vuosi siis!

Yhdeksännen asunnon, eli ysin, osto oli aikamoista sattuman kauppaa. Eräänä marraskuun sunnuntaina selailin huvikseni oikotieltä myytäviä yksiöitä. Asunto nelosesta oli juuri hyväksytty ostotarjous, ja mietiskelin, mitä vapautuvalla pääomalla tekisin. Huomasin Espoossa kohtuullisella hinnalla myynnissä olevan 25m2:n kokoisen yksiön vuonna 2016 valmistuneessa rivitaloyhtiössä. Kohteen hinnasta noin 40% oli yhtiölainaa, jonka lyhennykset sijoittajaystävällisesti tuloutetaan taloyhtiön kirjanpidossa, joten asuntosijoittajana pääsisi nauttimaan hieman "veroetua" (jonka poistamista nyt mietitään, eli jos haluat näyttää kantasi tuloutetun pääomavastikkeen vähennyskelpoisuuden puolesta jatkossakin, käy allekirjoittamassa addressi tästä klikkaamalla. ) yhtiölainan lyhennysten verovähennyksen muodossa. Eli omasta näkökulmastani aika mielenkiintoinen kohde. Koska asunnossa oltiin järjestämässä yleistä esittelyä vielä saman sunnuntain iltana, soitin yhtiökumppanilleni ja kysyin, kiinnostaisiko häntä lähteä mukaan makutuomariksi, ja tottahan toki hän oli valmis tulemaan mukaan.

Menimme paikalle hyvissä ajoin ennen esittelyn alkua, jotta ehdimme hieman kävellä itsellemme vähemmän tutulla pientaloalueella. Kaiken kaikkiaan alue vaikutti rauhalliselta, keskiluokkaiselta alueelta, joka ei mitenkään poikennut lukuisista muista pääkaupunkiseudun lähiöistä. Esittelyajan lähetyessä tunnelma tiivistyi muiden kiinnostuneiden saapuessa paikalle. Loppujen lopuksi paikalla oli kymmenkunta asiakasta, mikä taitaa olla ihan normi näinä päivinä tämäntyyppisissä kohteissa. Kun välittäjä lopulta saapui paikalle, pyysi hän kaksi seuruetta kerrallaan sisään huoneistoon muiden odottaessa parijonossa pihalla. 

Pääsimme toisessa ryhmässä sisään ja katsastimme asunnon varsin nopeasti. Asuinhuone, jonka huonekorkeus nousi parhaimmillaan neljään metriin, tilava kylpyhuone ja erillinen ulkovarasto, ei hassumpaa! Koska asiakkaita oli paikalla niin paljon, kiitin välittäjää esittelystä, ja totesin palaavani asiaan, mikäli aihetta olisi. Olimme molemmat yhtiökumppanini kanssa samaa mieltä kohteen soveltuvuudesta sijoitussalkkuun. Koska asunto oli valmiiksi jo vuokrattu, ei vuokralaisen hakemiseen tarvitsisi käyttää aikaa. Samalla aloimme miettimään mahdollisuutta ostaa asunto yhteisen yrityksemme nimiin. Netin asuntosijoitussivustot pursuavat keskusteluja siitä, kannattaako asunto ostaa omiin vai yrityksen nimiin, enkä oikein ole saanut selvyyttä, onko jompikumpi malli selkeästi edukkaampi kuin toinen. Pallottelimme tätä ajatusta hetken aikaa, ja lopulta päädyimme siihen, että voismme ostaa kohteen yrityksemme sijoitussalkkuun. 

Otin yhteyttä välittäjään ja pyysin häntä lähettämään kohteen asiakirjat. Kun olin käynyt ne läpi ja todennut niiden olevan kunnossa, tein välittäjän kanssa sähköisen ostotarjouksen saman tien muutaman tonnin alle pyydetyn hinnan. Kohteesta kiinnostuneiden määrästä johtuen kovin isoihin alennusprosentteihin ei kannattanut tuudittautua, mutta ajattelin että nopeudella ja ehdottomalla tarjouksella voimme peitota muut potentiaaliset ostajat. Ostotarjouksen voimassaoloaika laitettiin seuraavan päivän puoleen päivään, joten myyjän tulisi reagoida kohtuullisen nopeasti.

Seuraava päivä tuli ja...ding, ding, ding! Myyjä hyväksyi hieman tingityn ostotarjouksemme sellaisenaan! Sen jälkeen asiat etenivät vauhdikkaasti. Saimme kaupanteon järjestymään jo seuraavalle viikolle, jolloin kaupat tehtiin asunnosta ja mukana tulleesta autopaikkaosakkeesta. Eli nyt sijoitussalkussa on ensimmäinen yrityksen kautta omistettu sijoitusasunto (ja autopaikka). Soitin kaupan jälkeen vuokralaiselle esittäytyäkseni ja kävimme läpi käytännön asiat vuokrasuhteeseen liittyen. Vuokralainen ei käytä autopaikkaa, joten sen vuokraaminen on vielä edessä. Toivon mukaan taloyhtiössä on joku, joka haluaa sen sopuhintaan vuokrata. 

                                          Asunto Ysi!

Tässä uusimmat päivitykset Asuntosijoittajalta. Haluan toivottaa oikein hyvää alkanutta uutta vuotta 2021 kaikille blogin lukijoille, pysytään terveinä ja tehdään tästä vuodesta vielä parempi asuntosijoitusvuosi! 

Nelonen: remontti valmis ja... asunto MYYTY!

Marraskuu tuli ja meni, ja Asuntosijoittaja jatkaa vauhdilla eteenpäin kohti vuoden 2020 loppua ja (toivon mukaan) kohti parempaa vuotta 2021. Asunto nelosen remontti saatiin lopulta päätökseen ja kylläpä siitä tuli todella hieno! Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:

Uusi keittiö ja ruokailutila

Huone ja alkovi, seinät tasoitettu ja maalattu, lattiat hiottu.

Huone keittiöön päin.

Uusittu keittiö, johon jätettiin tietoisesti industrial look.

Kylpyhuone, joka oli jo aiemmin remontoitu, nyt maalattiin tumma kattopaneeli valkoiseksi.

Remontin lopputulos miellytti minua, ja hetken aikaa mietin, josko sittenkin pitäisin asunnon itselläni ja jatkaisin sen vuokraamista. Mutta olin jo tehnyt ison henkisen päätöksen luopua tästä asunnosta, ja päätin pysyä tässä päätöksessä. Kuten kuvista näkyy, asunto meni myyntiin tutulle kiinteistönvälittäjälle, joka myi asunnon loppujen lopuksi kolmessa päivässä, yli pyydetyn hinnan! Asunnosta oli useampi kiinnostunut ostaja, joten siitä tehtiin kilpailevia tarjouksia, joista valitsin itselleni parhaimman. Kaupantekoon päästiin noin viikko ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen ja saamani tiedon mukaan, asunto on jo uuden omistajan toimesta vuokrattu eteenpäin jollekin onnelliselle vuokralaiselle uudeksi, ihanaksi kodiksi. Tähän päättyi asunto nelosen tarina Asuntosijoittajan salkussa.

Seuraavassa postauksessa tulossa: kylpyhuoneremontti tulossa ja....uusi kohde salkkuun!  Asuntosijoittaja toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulun odotusta!

 

Terveisiä Vantaalta!

 Nyt se on virallista; asuntosalkkuun on laskeutunut kahdeksas kohde, asunto Kasi! Tällä kerralla alueeksi valikoitui 1970-luvun alkupuolella valmistunut lähiö Vantaalta. Hintataso Vantaalla on selvästi edullisempi kuin Helsingin vastaava, joten osittain tämä kohde tuli ostettua sen erittäin edullisen hinnan houkuttelemana.

 Asunto on ensimmäisen, käytännössä toisen kerroksen, 46m2:n kokoinen kaksio, johon kuuluu tilava lasitettu eteläparveke osittaisin lampinäkymin. Huoneisto on remontoitu lähes kokonaan viimeisen 10 vuoden aikana, ja mikä parasta, vesivahingon vaurioittama alkuperäinen kylpyhuone on täysin uusittu taloyhtiön toimesta vuonna 2015, ja se on kunnoltaan uutta vastaava. Keittiötä on hieman päivitetty vuosien varrella, mutta esimerkiksi kaapit ovat kaikki alkuperäisiä. Lattiat ovat harmaata laminaattia ja seinät maalattu. Edellisen omistajan kunniaksi on sanottava, etten varmaan koskaan ole ottanut asuntoa vastaan yhtä siistissä kunnossa kuin nyt. Kiitokset vaan edelliselle omistajalle! 

Taloyhtiö on hyvin pidetty, ja vastike on, ainakin minun mielestäni, kohtuullisen edullinen 3,60€/m2. Putkiremontti yhtiöön on tulossa suurella todennäköisyydellä viiden vuoden sisällä, mutta johtuen asunnon ja erityisesti sen kylpyhuoneen hyvästä kunnosta, pystyy sen vuokraamaan kohtuullisen hyvällä vuokralla saman tien. Vuokranantajalle tärkeää kassavirtaa on siis tiedossa heti! Mutta koska vuokralaisten vaatimustaso on nykyään niin korkea, on asuntoon tekeillä keittiöremontti. Ja koska asunto Nelosen remontti on edelleen hieman vaiheessa (tosin loppusuora häämöttää jo, tästä lisää seuraavassa postauksessa), ovat kaikki keittiöremontin opetukset vielä tuoreessa muistissa. Joten remontista toiseen tässä taas mennään. 

                                         Tältä keittiö näytti vielä muutama viikko sitten.

                                         Remonttimiehet tekivät vanhasta keittiöstä historiaa.

                                         Uutta maalia seiniin, ja uutta keittiötä odottamaan.

                                         Tiilitalossa asuu onnellinen vuokralainen....?

                                         Kivalla asuinympäristöllä on merkitystä.

                                         Tuleva vuokralainen ulkoilee näissä maisemissa.

Alkusyksy on siis ollut varsin kiireinen, Nelosen remontin ja Kasin oston ja keittiöremontin projektien kanssa. Kasin projektia helpottaa huomattavasti kuitenkin se, että ostin sen puoliksi pitkäaikaisen yhtiökumppanini kanssa, joka otti keittiön suunnitellusta vetovastuun, kun taas itse olen hoitanut muut asunnon ostoon liittyvät käytännön asiat. Uskon, että yhteistyössä on voimaa kun kaikki vastuut ja velvoitteet saa jaettua puoliksi. Ja mikä parasta, asuntoon on jo nyt löytynyt vuokralainen! Keittiöremonttia tekevän tutun remonttimiehen kanssa jutellessa kävi ilmi, että hänen poikansa on etsinyt vuokra-asuntoa jo jonkin aikaa. Ja kun nuori mies itse tuli paikalle, oli asia sillä selvä. Tosin, vuokrasopimusta ei vielä ole allekirjoitettu, joten en vielä uskalla heitellä yläfemmoja asiasta. Mutta toivon mukaan homma menee maaliin ja saamme asunnon vuokrattua ilman sen kummempia jumppaliikkeitä.

Huomenna on aika mennä katsomaan Nelosen lattiaremontin lopputulos, ja sen jälkeen asunto onkin putkimiestä ja keittiön sokkelilevyjä valmis....niin, mihin? Stay tuned! 

Remonttihommia

Asunto nelosen projekti etenee. Pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin siihen, että teetän tähän kohteeseen kevyen pintaremontin, jonka yhteydessä uusitaan myös vanha ja kulahtanut keittiön. Remontin jälkeen teen sitten päätöksen, lähteekö tämä kohde myyntiin vai vuokralle. 

Vakioremonttimieheni sanoi suoraan, ettei ole kiinnostunut näin kaukana sijaitsevasta projektista, joten päätin luottaa somen voimaan ja kysyä suosituksia Länsi-Uudellamaalla toimivista, luotettavista remonttimiehistä. Ja some toimi jopa odotettua paremmin! Sain useita hyviä suosituksia remontin tekijöistä, joista sitten yksi nousi ylitse muiden, joten sovin hänen kanssaan tapaamisen asuntoon ja aloin miettimään omia toiveitani remontin suhteen.

Seinien tasoitus ja maalaus, katon maalaus, parkettilattian hiominen, vanhojen seinäpaneleiden ja eteisen yläkaappien poisto sekä uusi keittiö. Siinäpä tarvittavat toimenpiteet lyhykäisyydessään. Tapaaminen remonttimiehen kanssa meni sujuvasti, ja paljastui, että hän on opiskellut myös sisustussuunnittelijaksi, mistä ei ainakaan ole haittaa tässä projektissa, päinvastoin, tykkään siitä että remppamiehellä on omaa näkemystä näihin asioihin. Pikaisesti tapaamisemme jälkeen sain mielestäni kohtuullisen hyvän tarjouksen remontista ja päätin, etten ala tinkimään tarjouksen hinnasta vaan pyysin, että samaan hintaan sisällytetään myös kylpyhuoneen tummuneen panelikaton maalaus. Tämä sopi remonttimiehelle, joten sovimme projektin etenemisestä.

Seuraava askel oli keittion valitseminen. Vaikka omat aiemmat kokemukset Ikean keittiöistä ovat olleet välillä hermoja raastavia puuttuvine osineen ja pikku lapsuksineen, päädyin silti taas Ikeaan sen logistisen ja yleisen helppouden vuoksi. Saas nähdä, joudunko katumaan tätä päätöstä..?! Ikean keittiösuunnittelu tuntui olevan varsin ruuhkautunut, mutta noin tunnin sinnikkään jonotuksen jälkeen sain Espoon Ikeassa keittiösuunnittelijan jakamattoman huomion ja saimme keittiösuunnitelman pääosin valmiiksi. Päätin kuitenkin, että teen lopullisen keittiötilauksen vasta siinä vaiheessa, kun vanha keittiö on kokonaan purettu. Tämä saattaa hieman viivästyttää keittiön valmistumista, mutta haluan varmistua siitä, onko keittiöön mahdollista laittaa suunnitelmaa korkeammat yläkaapit; nykyisten yläkaappien päällä on peitelevyt, joiden alla saattaa olla tilaa korkeammille kaapeille. Kätevämpi yksilö varmaan purkaisi nuo peitelevyt jo itse ja tsekkaisi asian, mutta minulle ei valitettavasti ole tätä kätevyyden geeniä suotu, olen täysin tumpelo kaikissa tällaisissa jutuissa...omat vahvuuteni eivät liity remontoinnin käytännön puoleen! =)

Seuraavaksi yhteys taloyhtiöön muutostyösuunnitelman merkeissä. Isännöitsijän nettisivuilta löytyi muutostyölomake, joka oli helppo täyttää ja meilata isännöitsijälle. Jännitin hieman, kauanko paperinpyörittely isännöitsijän päässä kestäisi, ja olinkin pudota tuoliltani kun hyväksyntä remonttiin kilahti sähköpostiini jo seuraavana päivänä! WOW! Ainoa tarvittava lisäys oli putkimiehen yhteystiedot. Minulla on onneksi ollut jo pitkään samat, luotettavat sähkö- ja putkimiehet jotka lupautuivat tässäkin casessa hoitamaan oman osuutensa. Nyt pitäisi vielä löytää joku hiomaan parketti, sillä remonttimiehen palveluihin se puoli ei valitettavasti kuulunut. Aloin taas kerran miettimään sitä, miten helppoa olisi kun olisi yksi remonttifirma, joka hoitaisi kaiken sähkö- ja putkitöitä myöten. Eiköhän tällaisia täyden palvelun taloja olekin olemassa, ei vaan ole tullut vastaan. Ja veikkaan, että kustannustehokkuuden kannalta tällainen remontin paloittelu tulee varmaan edullisemmaksi. 

Nyt on seinämaalien sävyt valittu ja homma alkaa olemaan toteutusta vaille valmis. Fiilis on hyvä, eikä remonttiangsti ole vielä alkanut, mutta eiköhän sekin vielä iske päälle jossain vaiheessa. Ensi viikolla päästään sitten tositoimiin, pysy kanavalla ja seuraa, miten projekti etenee. Ja loppuun vielä tiiseriksi...kasia pukkaa!!!!???

Seiskan vuokraus ja muuta jännittävää

Kesä kallistuu taas kerran loppuaan kohti, mutta tänä vuonna Asuntosijoittaja on paahtanut koko kesän läpi ilman sen kummempia lomailuja, jollei kahden päivän mökkikeikkaa lasketa. Seiskan vuokraus meni loppujen lopuksi kuin unelma. Asuntoa esiteltiin muutaman kerran siitä kiinnostuneille potentiaalisille vuokralaisille, ja ihan kohtuullisen hyvä vuokralaiskandidaatti ehti jo löytymäänkin. Mutta sitten sattuma astui mukaan kuvioon. Eräänä kesäisenä heinäkuun iltana, ystäväperheen kanssa iltaa istuessa, selvisi että ystäväni äiti on muuttamassa Itä-Suomesta takaisin pääkaupunkiseudulle ja etsii pitkäaikaista vuokra-asuntoa hissillisestä taloyhtiöstä. Bingo! Yksi asia johti toiseen, ja loppujen lopuksi vuokrasopimus allekirjoitettiin tämän mukavan eläkeläisrouvan kanssa, joka muuttaa uuteen kotiinsa elokuun loppuun mennessä.

Liikehdintää on tapahtunut muissakin kohteissa. Asunto kolmoseen tuli uusi vuokralainen tämän vuoden huhtikuussa. Pari viikkoa sitten sain häneltä viestin, jossa hän kertoi elämäntilanteensa muuttuneen kesän aikana siten, että hänen olisi muutettava toiselle paikkakunnalle. Hänellä oli kuitenkin joku tuttu, joka olisi kiinnostunut muuttamaan asuntoon hänen jälkeensä. No, mikäs siinä sitten, sovin puhelimitse  tapaamisen tämän tuttavan kanssa, ja jo puhelun aikana tuli tunne, ettei vuokralaisen vaihtuminen tässä tapauksessa johtaisi ainakaan huonompaan suuntaan. Näin ollen ennakoin asian, ja tein vuokrasopimuksen valmiiksi jo ennen tapaamistamme. Kun sitten omat fiilikset tavatessamme osuivat oikeiksi, allekirjoitimme vuokrasopimuksen saman tien Vallilan Mc Donaldsin parkkipaikalla! Toki olin myös tarkistanut luottotiedot ennen tapaamista. Eli kolmonenkin on edelleen vuokrattu.

Seuraava projekti koskee asunto nelosta. Tämä noin kolmen vartin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitseva tilava yksiö on ollut sukumme omistuksessa talon valmistumisesta vuonna 1984 lähtien. Minun omistukseeni asunto päätyi vuonna 2013, muistelot projektista löytyvät tästä klikkaamalla.  Asunto on ollut koko ajan vuokrattuna, tosin hyvän vuokralaisen löytyminen on joka kerran vaatinut hieman enemmän jumppaamista kuin mitä Helsingin kohteissa on yleensä tarvittu. Nyt useamman vuoden asunnossa asunut nuori mies ilmoitti ostaneensa oman asunnon ja vähän pahoitellenkin irtisanoi vuokrasopimuksen. Olen mielessäni pyöritellyt eri vaihtoehtoja asunnon suhteen, ja mitä enemmän asiaa olen miettinyt, sitä voimakkaammin olen päätynyt asunnon myynnin kannalle. Yksi iso syy on talon putkiremonttitilanne. Talo on valmistunut 36 vuotta sitten, ja alueella monessa vastaavan ikäisessä taloyhtiössä on putkiremontti tullut jo ajankohtaiseksi. Tässä yhtiössä linjasaneerauksesta ei vielä ole puhuttu, mutta tuloillaan se on, joten tämä on minulle iso motivaattori hankkiutua asunnosta eroon tässä vaiheessa, ja katsoa uutta kohdetta jostain muualta. Tämä projekti on nyt siis käynnistymässä, eli pysypä kanavalla, mikäli haluat tietää miten homma etenee...

Kaupat, avaimet, luovutus ja siivous..ja siivous...ja siivous!

Kuukausi on on hurahtanut "seiskan" kanssa kuin siivillä! Kaupanteko oli aika minimalistinen antikliimaksi, jos sitä jotenkin haluaa kuvailla. Myyjä ei juuri puhunut eikä pukahtanut, eikä kiinteistönvälittäjäkään tehnyt juuri mitään tilanteen luomiseksi small talkilla. Noh, mikäs siinä, istuttiin sitten hiljaa ja katseltiin varpaita! 😏 Kauppojen lopuksi varmaan sekä myyjä että minä odotimme välittäjältä jonkinlaista kaupantekijäistä (skumppapullo olisi ollut kiva!), mutta eikö mitä; välittäjä vain totesi lakonisesti että "mulla ei nyt ole mitään kauppalahjaakaan teille, kun meillä on nyt valitettavasti sellainen politiikka että annetaan 20 euroa HelsinkiMissiolle jokaisesta asuntokaupasta." Ehkä tuonkin olisi voinut muotoilla vähän toisella tavalla..? No, hyvä homma, kiva jos meni vähän rahaa hyvään tarkoitukseen.

Kaupanteon ja asunnon luovutuksen välille jäi noin kolme viikkoa, mutta myyjä halusi antaa avaimen jo kaupanteossa. Mikäs siinä, hyvä homma! Kävin heti kaupantekoiltana koluamassa taloyhtiön  yleiset tilat ja varastokomeron, kaikki näytti hyvältä. Uutta ja siistiä. Ei muuta kuin odottelemaan asunnon vapautumista kesäkuun viimeisenä päivänä.

Kun kuun vaihde koitti, laitoin viestin myyjälle ja kysyin, mihin aikaan hän pystyy vapauttamaan asunnon. Illalla myöhään, oli vastaus. Siivoukset kuulemma vielä kesken. Eipä mitään, illalla sitten. Odottelin vähän jännittyneenä tekstiviestiä, joka sitten lopulta tuli puoli kymmenen aikaan, yay! Ei muuta kuin auto alle ja suunta kohti Espoota. Kun pääsin talon ovelle, oli sen ulkopuolella eräänlainen "multavana", joka herätti epäilyni...oliskohan tämä vana peräisin yhdestä tietystä asunnosta...? Hissillä ylös ylimpään kerrokseen, ja mitä sieltä löytyikään? Uusi vana! Ja arvaatteko, mihin tämä vana johti? Kyllä, tervetuloa uuteen sijoituskohteeseen!

Myyjä oli vedonnut asunnon myöhäisen luovutusajan johtuvan asunnon siivoamisesta, mutta kun pääsin sisälle asuntoon, totesin, ettei sitä oltu siivottu lainkaan! No, ei hätää, olin henkisesti varautunut siihen, että siivoushommiksi menee joka tapauksessa. Ja jokainen laatikon tai kaapin avaus todisti arvelut oikeiksi. Eli ei muuta kuin pesuaineet, rätit ja ämpärit mukaan ja siivoamaan. Ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia viimeisten kymmenen päivän aikana. Mutta mikä parasta, huone, kaappi ja laatikko kerrallaan tästä kohteesta kuoriutuu kaunis koti jollekin vuokralaiselle. Projekti etenee....

Espoo mielessäni

Kuten edellisessä bloggauksessa kirjoitin, Espoon kohde jäi kummittelemaan mielessäni. Toisaalta minua ärsytti myyjän haluttomuus tehdä edes vastatarjousta omaan tarjoukseeni, mutta tarkemmin ajateltuani, ja tunteet syrjään sysättyäni, päätin niellä ylpeyteni ja tehdä uuden tarjouksen kohteesta. Soitto välittäjälle, 8 000 euroa edellistä tarjousta suurempi tarjous pöytään ja odottamaan. Ainakin vastatarjousta.

Vielä mitä, ei tullut vastatarjousta. Tuli suoraan tarjouksen hyväksyntä!! What? Tämä taas vaan vahvisti käsitykseni, että suomalaiset noin yleisesti eivät osaa neuvotella. No, tällä kerralla se toimi minun edukseni, sillä olin laskenut että voin tarvittaessa vielä hieman nostaa omaa tarjoustani, mutta nyt siihen ei sitten ollutkaan tarvetta. Jäi hieman pöllähtänyt olo, mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että Asuntosijoittajan salkkuun on solahtamassa asunto numero 7, ensimmäinen uusi kohde vuoden 2015 jälkeen! Suunta kohti asuntokauppoja ja Espoota...tarina jatkuu.

Tarjous"neuvotteluja"

Edellisen postauksen jälkeen tapahtunutta: päädyin loppujen lopuksi tekemään ostotarjouksen Espoon kohteesta 1. Ylimmän kerroksen siistikuntoinen kaksio uudehkossa taloyhtiössä ihastutti avoimilla maisemillaan ja yleensäkin kokonaisuutena. Otin välittäjään yhteyttä ja tein kohtuullisen rohkean tarjouksen, eli tingin huoneistosta ja sen mukana myytävästä autohalliosakkeesta noin 10% pyydetystä myyntihinnasta. Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa...! Tarjouksen voimassaoloajaksi määrittelin reilun vuorokauden jotta myyjälle jäisi aikaa sulatella tarjousta.

Seuraava päivä valkeni, ja loppujen lopuksi pari tuntia ennen tarjouksen umpeutumista sain välittäjältä tekstiviestin että myyjä on hylännyt tarjoukseni. Eikö siis edes vastatarjousta? Ei. Eli se niistä tarjousneuvotteluista. Ärsytti. Ja harmitti myös välittäjän tietynlainen flegmaattisuus, sekin että tarjouksen hylkäys ilmoitettiin lakonisesti tekstiviestillä. Kun en reagoinut mitään tähän viestiin, soitti välittäjä sentään vielä illalla, monta tuntia tarjouksen umpeutumisen jälkeen. Hän kysyi haluaisinko vielä nostaa omaa tarjoustani, mutta jotenkin minulla meni fiilikset koko asunnon kanssa, ja sanoin neuvottelujen päättyvän osaltani tähän. Minua kyllä suuresti ihmetyttää se, että suomalaiset noin yleisesti eivät osaa käydä kauppaa, sitähän tuo asunnon osto on, tehdään tarjouksia ja vastatarjouksia ja neuvotellaan, mutta ei näemmä tämän myyjän kanssa.

Oikotien hakuvahti tuuttaili rauhalliseen tahtiin hakuuni osuvia kohteita, mutta mikään niistä ei suoranaisesti sytyttänyt minua. Kunnes noin viikko sitten eräänä aamuna sain viestin Vantaalla, lähellä lentokenttää, myyntiin tulleesta kaksiosta, joka oli hintansa puolesta mukavasti budejtin alemmassa päässä. Otin välittäjään yhteyttä ja sain esittelyn sovittua jo samalle iltapäivälle.

Tämä kohde oli toisen kerroksen kulmahuoneisto, jossa ei harmikseni oltu otettu käyttöön kulman tuomia mahdollisuuksia ikkunoiden suhteen, sillä molempien huoneiden ja keittiön ikkunat olivat yhteen ja samaan suuntaan, ainoastaan saunan pikkuikkuna oli toiseen suuntaan. Asunto oli muuten ihan hyvässä kunnossa mutta parkettilattia oli ottanut kovasti hittiä, mm. keittiössä siinä oli isoja tahroja ("akkunesteet valuneet lattialle..!"), ja olohuoneessakin siinä oli iso reikä. Tätä parkettia ei kyllä enää pelastettaisi millään.

Pyysin välittäjää lähettämään tämän kohteen asiakirjat ja lupasin miettiä asiaa. Espoon kohde kuitenkin kummitteli edelleen mielessäni. Entä jos sittenkin...? Stay tuned, tarina jatkuu!

Pitkästä aikaa ostolaidalla!

Asuntosijoittajalla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että olisi tarve löytää uudenkarhea kaksio pääkaupunkiseudulta. Tämä juontaa juurensa muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jossa omistukseeni päätyi vanha omakotitalo. Blogipostaus aiheesta löytyy täältä. Kyseinen kiinteistö on jo löytänyt uuden elämän grynderin käsissä mutta testamenttikiemuroista johtuen kyseisen kiinteistön korvaajaksi pitäisi löytää asunto, jonka voi vuokrata eteenpäin. Olen siis ostolaidalla Suomessa ensimmäistä kertaa....vuoden 2013 jälkeen. Kylläpä aika rientää!

Mielessäni on muutama alue (lähinnä Espoossa ja Vantaalla), joita olen tutkinut tässä projektissa. Speksit ostettavan asunnon suhteen ovat varsin selvät: kaksi huonetta, omalla tontilla oleva taloyhtiö, rakennettu 2000-2018 (en halua uudiskohdetta) ja maksimihinta noin 220 000 euroa. Tarjontaa kyseisen kaltaisista kohteista on ensi vilkaisulla huomattavasti, mutta kun tuloksia esim. oikotien haussa alkaa perkaamaan, niin potentiaalisia kohteita ei olekaan niin paljon. Jos siis ajatellaan asiaa sijoitusnäkökulmasta.

Muutama Espoon kohde osoittautui sen verran kiinnostavaksi, että otin yhteyttä kohdetta myyviin välittäjiin ja sain sovittua esittelyt puolen tunnin välein. Nämä kaksi kohdetta olivat 100 metrin päässä toisistaan uudehkolla aluella, pyyntihinta molemmissa kohteissa oli eurolleen sama, toinen oli neljä neliötä isompi ja rakennusten valmistumisvuodetkin olivat neljän vuoden sisällä toisistaan. Eli kaiken kaikkiaan erittäin vertailukelpoiset kohteet. Molemmissa asunnoissa oli plussia ja miinuksia, jotka erittelen tässä:

Kohde 1.

+ sijainti rakennuksen ylimmässä kerroksessa
+ esteettömät maisemat
+ neljä neliötä isompi
+ mahdollista ostaa autohallipaikka
- ikkunat vain yhteen suuntaan
- talo neljä vuotta vanhempi
- huoneiston tietty nuhjuisuus
- säilytystiloina vaatekaapit, ei vaatehuonetta

Kohde 2.

+ hyvä pohjaratkaisu
+ ikkunoita kahteen suuntaan, eli valoisa huoneisto
+ huoneiston kunto parempi
+ paremmin huomioidut ykstyiskohdat (vaatehuone, laadukkaat keittiökoneet, iso parveke)
- sijainti rakennuksen kolmannessa kerroksessa, käytännössä toisessa
- toinen talo aivan vieressä, joten parvekkeella ei lainkaan yksityisyyttä
- huoneisto neljä neliötä pienempi, ja näissä neliöissä sen todella huomasi
- ainostaan piha-autopaikka saatavilla, ei siis autohallipaikkaa

Kuten näistä plussista ja miinuksista näkee, kohteet olivat hyvin samankaltaisia monelta osin. Sain molemmista kohteista asiakirjat ja niihin tutustuttuani ja yhden yön nukuttuani, tein päätöksen että teen ostotarjouksen toisesta näistä asunnoista. Mutta kummasta? Ja mitä sen jälkeen tapahtui? Stay tuned, tämä tarina päivittyy seuraavassa postauksessa! 

Uusi kaupallinen yhteistyökumppani: lainaanetist.com

Toukokuun kunniaksi Asuntosijoittaja-blogi aloittaa uuden kaupallisen yhteistyön helppokäyttöisen ja toimivan lainavertailusivuston lainaanetist.comin kanssa, jossa voi helposti vertailla erilaisia pienlainantarjoajia. Jossain tilanteissa pienlaina voi olla sijoittajallekin kustannustehokas tapa rahoittaa toimintaa, ja tässä tapauksessa lainaanetist.com tarjoaa kätevän tavan tutustua eri vaihtoehtoihin.

Vuokrattu! ja Vuokrattu!

Joskus jotain hyvääkin. Molemmat vuokrakohteet, niin Floridassa kuin Helsingissä, menivät vuokralle muutamassa päivässä, yay! Olin itse hieman skeptinen varsinkin Floridan kohteen kysyntään, ottaen huomioon että siellä on alkamassa hiljaisempi kesäsesonki, joka luontaisesti vähentää kysyntää pitkäaikaisvuokrauksissakin. Lisäksi koronavirus on tehnyt Floridassakin pahaa jälkeä, vaikkei tilanne siellä olekaan aivan niin katastrofaalinen kuin esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa.

Kiinteistömanageri hoiti ja hoitaa koko vuokrausprosessin varsin itsenäisesti, sain heidän valitsemansa vuokralaisen taloustieot (lähinnä vuokranmaksukyvyn), jotka näyttivät erinomaiselta. Manageri allekirjoittaa vuokrasopimuksen puolestani ja hoitaa myös vuokravakuudet ja muut käytännön asiat. Itse en ole koskaan tavannut Floridan kohteiden vuokralaisia yhtä pariskuntaa lukuunottamatta. Eli varsin helppoa on vuokraisäntänä toimiminen näin etänäkin. Tällä helppoudella on tietysti myös hintansa, eli manageri ottaa välityspalkkion ja lisäksi kuukausittaisen management feensä (8% vuokrasta). Ja mikä pahinta, managerilta tuli ilmoitus että management fee nousee yleisen kustannustason nousun johdosta kymmeneen prosenttiin toukokuun alusta! Hmm..en tiedä, pitäisikö alkaa katselemaan uutta manageria. Niin kauan kuin USA:n rajat ovat kiinni, ei asialle voi tehdä mitään, mutta kun taas jossain vaiheessa pääsee paikan päälle, täytyy kyllä vakavasti miettiä jatkotoimenpiteitä.

Asunto 3:n vuokraus Helsingissä meni myös hyvin. Oikotie-ilmoituksen perusteella sain useampia yhteydenottoja, ja pyysin potentiaalisia kandidaatteja lähettämään vuokrahakemukset sähköpostitse ennen esittelyjä. Koronasta johtuen hoidin kaikki esittelyt kahtena päivänä yksityiesittelyin, ja näiden perusteella asiakkaaksi valikoitui reipas nuorehko nainen, joka on jo maksanut vuokravakuuden tililleni ja saa avaimet asuntoon ensi viikon tiistaina. Onnea hänelle uuteen kotiin!

Asuntosijoittaja koronan varjossa

Onko vielä liian myöhäistä toivottaa hyvää uutta vuotta 2020? No, kovin hyvin tämä vuosi ei ole mennyt niin suuressa kuin pienessäkään (=asuntosijoittajan) mittakaavassa. Koronasta itsessään en jaksa kirjoittaa enää yhtään mitään, koska siitä saa lukea joka tuutista aivan kyllästymiseen asti. Asuntosijoitusrintamalla tapahtuu koko ajan, ja nyt voi vain todeta että ajoituksen suhteen eivät hommat ole menneet ihan putkeen.

Asunnosta 6, eli Floridan uusimmasta kohteesta, on vuokralainen lähtenyt pois ilman sen kummempia irtisanomisia. Sain viestin kiinteistömanagerilta, ja samassa yhteydessä ehdotuksen asunnon "meikkaamistarpeesta", joka rahoitettaisiin osaltaan vuokralaisen vuokravakuudesta ja osaltaan Asuntosijoittajan omasta kukkarosta. Kokonaiskulu itselleni oli kohtuullinen, noin 570€, ja tällä summalla asunnon kaikki kokolattiamatot pestään, rispaantuneita ikkunalamelleja uusitaan, ilmastointilaitteen suodattimet uusitaan, jne, jne. Ja kaikki tämä siksi, että asunnon uudelleenvuokraus olisi helpompaa. Jotkut lukijat varmaan muistavat, että kyseisen asunnon vuokraus oli edellisen kerran (kesällä 2018) hieman haastellista, joten ajattelin, että nyt tehdään kaikki mahdollinen jotta asunto menisi vuokralle tällä kerralla hieman nopeammin. Ja nyt sitten on päällä korona...oh no! No, nyt asunto on ollut reilun viikon verran markkinoilla, ja jos jotakuta lukijaa kiinnostaa nähdä millaisella ilmoituksella tätä Floridan kohdetta vuokrataan niin klik, klik tästä kohdasta!

Suunnilleen samaan aikaan kun Floridan vuokralainen lähti, sain myös irtisanomisilmoituksen asunnon 3 vuokralaiselta! Tämä pikkuyksiö on kuin teflonia, vuokralaiset ovat vaihtuneet varsin tiuhaan. En tiedä, mikä mahtaa olla syynä, sillä asunto on hyvässä kunnossa ja vaikka wc/suihkutila onkin superpieni, on sekin niin hyvä ja siisti kuin vain voi olla. No, ei voi mitään, tähänkin kohteeseen pitäisi nyt löytää uusi asukas. Kohteen vuokra on myös Helsingin mittakaavassa vähintäänkin kohtuullinen, alle 700€/kk sisältäen vesimaksun, joten toivon mukaan tälle pikkukodille löytyy asukas mahdollisimman pian.

Summa summarum, vaikka blogin kirjoittamisessa on ollut pitkiä taukoja viimeisen parin vuoden aikana, ei Asuntosijoittajan peruskuvio ole juurikaan muuttunut. Tilanteet elävät ja vuokralaiset vaihtuvat. Kunhan tästä koronasta vaan päästäisiin irti, niin kaikki olisi taas niin paljon helpompaa. Pitäkää huolta toisistanne ja pysykää terveinä!

Vuotta myöhemmin

Hei kaikki blogin lukijat! Aivan aluksi pahoitteluni tästä noin vuoden kestäneestä radiohiljaisuudesta. Blogin tauko on johtunut monesta eri syystä; kiireestä nettimaailman ulkopuolella, takin tyhjenemisestä blogin suhteen ja koko blogin idean miettimisestä. Olen tullut siihen tulokseen, että haluan edelleen jatkaa bloggaamista, mutta ilman painetta. Kirjoitan aina silloin kun siltä tuntuu. Tässä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon kaikenlaista, vuokralaisia on tullut ja mennyt, asuntoja on päivitetty ja elämä on edelleen mennyt kaiken kaikkiaan eteenpäin.

Yksi iso uusi asia, joka vuoden aikana on tapahtunut, on paluu koulun penkille. Olen opiskellut vuoden verran kiinteistöalan liikkeenjohtoa, ja siihen liittyen projektityönä aloittamassa ammattimaisempaa vuokrauspalvelua niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Tämä projekti on vielä alkuvaiheessa, mutta tarkoituksena olisi saada tämä palvelu polkaistua käyntiin ensi vuoden alkupuolella. Eli jos blogin lukijat ovat kiinnostuneita ulkoistamaan omien kohteidensa vuokraustoiminnan ammattilaiselle, täältä pesee! =) Mutta tästä lisää myöhemmin. Omassa vuokraustoiminnassa olen jatkamassa tutulla linjalla, tosin uusien potentiaalisten kohteiden ostaminen on taas käynyt mielessä tihenevään tahtiin. Saapa nähdä, ollaanko tässä taas ostolaidalla jossain vaiheessa.

Joka tapauksessa, rakkaat lukijani, kiitos kärsivällisyydestänne tämän blogitaukoni aikana, ja tervetuloa takaisin!

Länsirintamalta ei mitään uutta

Kuten otsikko jo kertoo, on Floridan tilanne edelleen ihan jumissa. Asunto on tyhjänä, eikä uutta vuokralaista tunnu löytyvän. Miten tämä on nyt näin vaikeaa? Olen yrittänyt tehdä hieman analyysiä tilanteesta, mutta en valitettavasti ole saanut mitään suurta ahaa-elämystä. Muutama havainto kuitenkin vastaisuuden varalle.

1. Asunnon markkinointi. Siinä vaiheessa kun edellinen vuokralainen muutti pois asunnosta, sovin kiinteistömanagerin kanssa että he hoitavat asunnon uudelleenvuokrauksen. Se, mitä en siinä vaiheessa vielä tiennyt,oli se että manageri ei käytä MLS (Multiple Listing Service) järjestelmää, joka on USAssa ihan olennainen, jotta asunto saa laajimman mahdollisen näkyvyyden eri hakupalveluissa. Kun pariin kuukauteen ei mitään alkanut tapahtumaan, ja kun vielä yhteydenpito managerin puolelta oli tosi passiivista, katkesi kamelin selkä ja päätin ottaa välitystehtävän pois managerilta. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt toimia asiassa paljon nopeammin. Tein RE/MAXin kiinteistönvälittäjän kanssa sopimuksen asunnon vuokrauksesta, ja samassa yhteydessä vuokrapyyntöä laskettiin hieman.

2. Runsas vuokra-asuntotarjonta. Floridaan on viime vuosien taloudellisen buumin aikana rakennettu valtava määrä uusia asuntoja, niin omistus- kuin vuokra-asuntojakin. Eli vaikka osavaltion väkiluku kasvaa kohisten, on asuntojen kysyntään vastattu nopeasti, ehkä jopa liiankin nopeasti. Uusia asuntoalueita nousee kirjaimellisesti kuin sieniä sateella. Omistusasuntojen hinnat ovat menneet mukavasti ylös, mutta vuokra-asuntoja tuntuu olevan tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka nyt vuokraamani murheenkryyni on hyvässä kunnossa ja suhteellisen uusi (valmistunut vuonna 2006), ei siitä ainakaan toistaiseksi ole ollut apua vuokrauksessa.

Kyllähän tämä tilanne syö miestä, tyhjä kvartaali on paljon menetettyä rahaa, varsinkin kun asunnon kulut juoksevat koko ajan. Pitkän välimatkan takia tässä on koko ajan paikallisesta välittäjästä riippuvainen, olisi niin paljon helpompaa olla paikan päällä itse hoitelemassa asiaa, mutta se ei ymmärrettävästi ole mahdollista tällä hetkellä. Voi sitä ilon ja onnen päivää kun asunto joskus  saadaan (toivottavasti!) vuokrattua. Silloin otan kyllä ison lasin kuohuvaa. Siihen asti ei voi kuin kärsvistellä, toivoa parasta ja muistaa, että asuntosijoittamiseen liittyy aina riskejä. Onneksi asunto ykkönen sentään meni vuokralle heittämällä!

Vuokralaistuskaa

Vähän taustaa: olen mielestäni ollut erittäin onnekas asuntosijoitusteni kanssa kaikki nämä vuodet, joina olen toiminut asuntosijoittajana. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minulla ei koskaan ole ollut yhdessäkään asunnossa yhtään tyhjää kuukautta, jolloin asunto ei olisi tahkonnut tuottoa. Silloin tällöin pidin yhtä asuntoa tietoisesti vuokraamatta kun käytin sitä itse Suomen lomilla ulkomailla asuessani, mutta muuten olen voinut ylpeillä 100% käyttöasteella. Tämä taitaa nyt muuttua.

Kuten viime kuussa kirjoitin, Floridan toisesta vuokrakohteesta oli vuokralainen lähdössä kesäkuun lopussa, ja ajatuksenani oli tehdä asunnossa hieman pintaremonttia ja laittaa se vuokralle heinäkuun puolivälistä alkaen. Asunto olikin vuokralaisen jäljiltä yllättävän hyvässä kunnossa, eikä sitä tarvinnut sen kummemmin remontoida, joten sovimme kiinteistömanagerin kanssa että asunto laitetaan heti vuokrattavaksi. Floridan vuokra-asuntomarkkina käy kuulemma edelleen kuumana, joten asunnon pitäisi mennä vuokralle helposti, varsinkin kun vuokra asetettiin kohtuullisen maltilliselle tasolle. Alun perin manageri oli (minulta kysymättä) nostanut vuokrapyyntöä 50 dollarilla, joten pyysin häntä laskemaan vuokrapyynnön takaisin alkuperäiselle tasolle. Näin tehtiin.

Kesäloma sujui hyvin Floridan helteissä ja paluu Suomen helteisiin tuli taas nopeasti. Palattuani kotiin odottelin tietoa asunnon vuokrauksesta. Ei viestejä. Kun pariin viikkoon ei kuulunut mitään, lähetin sähköpostia managerille. Tulijoita kuulemma olisi, mutta koska HOA rules (taloyhtiön yhtiöjärjestystä vastaava asiakirja) kieltävät lemmikkieläiment vuokralaisilta, ei vuokralaista löydy. WTF? Asunto on ollut kahdesti aiemmin vuokrattavana, eikä vuokralaisen löytämisessä ole koskaan mennyt viikkoa pidempään.Koska haluan saada asunnon nopeasti vuokralle jauhamaan tuottoa, pyysin manageria alentamaan vuokraa 60 dollarilla alkuperäisestä pyynnöstä. Nyt asunto varmaan menee nopeasti vuokralle...?! Eipä ole mennyt.

Nyt olen odottanut uuden vuokralaisen löytymistä alemmalla vuokralla puolitoista viikkoa tuloksetta. Olin tänään yhteydessä manageriin, ja kysyin missä mennään. Kuulemma yksi potentiaalinen vuokralainen olisi ollut mutta "...we had to deny her because of her rental history and also she was charged with some mis-demeanor's with drug related, but not convicted" Joo, ei!Miten tämä nyt voi olla näin vaikeaa? Mietin juuri, että pitäisikö vuokraa laskea edelleen vaikka satasella jotta uusi vuokralainen löytyisi, vai mitä tässä pitäisi tehdä. 

Ja kirsikkana vuokralaistortun päällä, arvatkaas mitä...? Asunto ykkösen vuokralainen sanoi itsensä irti tänään, joten uutta vuokralaista etsitään nyt siis kahteen kohteeseen. Hoh-hoijaaa! Stay tuned for next episode...